Emma avasi ovensa ylei­söl­le

"On tämä ollut mielenkiintoinen urakka. Suurin haaste on sijoittaa eri taiteilijoiden työt siten, että niistä syntyy yhtenäinen kokonaisuus", professori Leena Peltola sanoo katsoessaan valmista ripustusta Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.

Hannu Väisäsen Sisäkuva on esillä Emman näyttelyssä.
Hannu Väisäsen Sisäkuva on esillä Emman näyttelyssä.

"On tämä ollut mielenkiintoinen urakka. Suurin haaste on sijoittaa eri taiteilijoiden työt siten, että niistä syntyy yhtenäinen kokonaisuus", professori Leena Peltola sanoo katsoessaan valmista ripustusta Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.

Rovaniemeltä kotoisin oleva Leena Peltola on pitkän linjan taidekuraattori.

Hänen kätensä jälki näkyy voimakkaasti niin Saastamoisen säätiön kokoelmassa kuin Emman näyttelyssäkin: yhdessä Päivi Karttusen kanssa hän on valinnut teokset Emman perusnäyttelyyn ja suunnitellut näyttelyn ripustuksen.

"Aina joutuu jättämään myös pois jotain sellaista, mitä ehdottomasti olisi halunnut mukaan. Nyt niin kävi esimerkiksi Heikki Tuomelalle. Hän oli inhimillinen ja hieno taiteilija, mutta tähän näyttelykokonaisuuteen hänen työnsä eivät istuneet", Peltola valaisee työprosessia.



Suurin museo, ainutlaatuinen kokoelma


Perjantaina yleisölle avattu Emma on Suomen suurin taidemuseo.

Sen yleisilme on avara ja rauhallinen: näyttelytilan toinen pääty on kokonaisuudessaan ikkunaa, josta avautuu näköala suoraan luontoon.

Yli viidentuhannen neliön tila on restauroitu Aarno Ruusuvuoren suunnittelemaan vanhaan Weilin & Göösin kirjapainotaloon.

Arkkitehti Hannele Grönlund on tehnyt näyttelytilasta avaran mutta kodikkaan.

Ainutlaatuisen arvokas Saastamoisen säätiön kokoelma on saanut Emmassa vihdoin arvoisensa paikan, vuosien odottelun jälkeen.

Kokoelma sisältää 1 700 taideteosta modernismin alkuajoista aina nykypäivään. Noin 450 kokoelman työtä on tällä hetkellä esillä Emmassa.

Näyttely on koottu kronologiaa myötäillen: museovieras saa Saastamoisen säätiön kokoelmasta kattavan otoksen suomalaista taidetta 1910-luvulta lähtien.



Myös pohjois-suomalaisia mukana


Leena Peltola on hankkinut Saastamoisen säätiön kokoelmiin 17 vuotta kotimaista ja 10 vuotta ulkomaista taidetta. Tuona aikana mukaan on valikoitunut myös pohjoissuomalaista taidetta. Pohjoisen taiteilijoiden töitä näkyy myös nyt Emmaan kootussa näyttelyssä.

"Nämä näyttelyn pienet osat ovat niin kuin herkkupaloja täällä", Leena Peltola ihastelee oululaisen Reijo Hukkasen töiden äärellä.

Aivan Hukkasen naapurista löytyy myös hailuotolaisen Inka Niemisen Läpinäkyvä Tarjoilija, Hannu Väisäsen kolme teosta ja Anni Rapinojan Hipaisu ja Syyskengät. Suoraan ikkunarivistön vastapäätä löytyy vielä Marika Mäkelän maalaus.

Näihin näyttelytilan pieniin osastoihin on koottu etupäässä viime vuosikymmenien taidetta. Näyttelyn alkupäähän, vanhemman taiteen mukaan on päässyt pohjoissuomalaisista muun muassa Vilho Lampi.

Luonto on Emmassa poikkeuksellisen lähellä taidetta, heti suurten ikkunoiden takana.

"Ajatella, että Ruusuvuori suunnitteli näin kauniin rakennuksen painotaloksi", Leena Peltola ihastelee.



Kokoelman kartuttaminen jatkuu


Vaikka näyttelyn kokoaminen ja ripustaminen on takana, Leena Peltolan työ Saastamoisen säätiön parissa jatkuu.

Taidekokoelma ei ole koskaan valmis: Saastamoisen säätiö on sitoutunut kehittämään kokoelmaa edelleen myös tulevaisuudessa.

Näin olleen myös Leena Peltola ja Päivi Karttunen jatkavat taideaarteiden etsimistä Suomesta ja maailmalta. Ja heidän löydöksensä pääsevät jatkossa esille arvoisessaan näyttelytilassa Espoossa.

Emma ja WeeGee-keskus avoinna ti, pe, la ja su klo 11-18 sekä ke ja to klo 11-20. Linja-autoyhteydet Tapiolaan Helsingistä Kampin terminaalista: linjat 100, 105, 106, 109, 110T, 194, 195, 050, 512.

Ilmoita asiavirheestä