Ympäristöministeriön kansliapäällikkönä syyskuun alussa aloittavan Lapin läänin maaherran Hannele Pokan (kesk.) suu on hyvässä kunnossa. Samaan aikaan, kun presidentti Tarja Halonen vahvisti Pokan nimityksen, tuleva kansliapäällikkö oli hammaslääkärissä.
"Se oli kyllä ihan silkka sattuma", Pokka nauraa makeasti. Äänestä kuultaa tyytyväisyys, että nyt viran haussa tärppäsi.
Maaherran edellispäivän terveystarkistus vahvisti, että Pokka on maratonin juoksukunnossa. Nimityspäivän iltana hän kuitenkin vetäisi kaksirivisellä haitarillaan Karjalan pojat.
Pokka harmittelee jo, että jatkossa neljä vuotta sitten aloitettu haitarin soitto jäänee kansliapäällikkönä vähemmälle. Soitonopettaja jää Rovaniemelle.
Pokka aloitti soittamisen saatuaan Sallan kunnalta lahjaksi kaksirivisen haitarin ja neuvon opetella soittamaan. Sen jälkeen maaherra on vedellyt Lakeuden kutsua, Karjalan poikia ja muita kansanpelimannien kappeleita.
Varsinkin poliitikkovuosina Hannele Pokka opittiin tuntemaan suorasuuna. Lapin kuvernöörinä hän on pitänyt 14 vuotta pontevasti lääninsä puolta. Paneeko Pokka kansliapäällikkönä suun suppuun vai ottaako hän rohkeasti julkista kantaa ja ryhtyy vetämään linjaa?
"Periaate hallinnossa on se, että kansliapäällikkö menee omien mielipiteidensä kanssa ministerin luo ja tulee sitten sieltä ministerin mielipiteiden kanssa ulos. Ei tässä minusta ole kahta sanaa", Pokka ilmoittaa.
Nykyisestä tehtävästään hän on joskus todennut, että maaherra on juhlapuhuja.
"Joo, se on aivan tosi, että maaherra puhuu paljon. Kansliapäällikkö on ministeriön emäntäpiika, joka huolehtii siitä, että ministerien ja hallituksen tahto toteutuu ja asiat sujuvat ministeriössä niin, että päätöksiä syntyy. Se on vähän erilainen toimenkuva. Se selviää ajan myötä, minkä verran siinä joutuu puhumaan", Pokka toteaa.
Työ muokkaa
tulevan roolin
Tulevaa rooliaan Pokka ei lähde vielä julistamaan. Hän rupeaa vasta henkisesti valmistautumaan uuteen tehtävään.
"Tässä on onneksi hyvää aikaa paneutua tarkemmin ympäristöministeriön toimintaan ja siihen, miten talon sisällä asioita hoidetaan. Jokaisessa paikassahan on vähän oma kulttuurinsa." Pokka on jo sopinut kansliapäällikkö Sirkka Hautojärven kansa, että menee lähiaikoina tutustumaan taloon.
Läänin ja ministeriön johtamisen eroista Pokka toteaa:
"Maaherra on läänissä valtion ylin virkamies, jonka esimiehet ovat kaukana. Tuloskeskusteluja ja muita neuvonpitoja käydään harvakseltaan. Nyt olen menossa taloon, missä minulla on kaksi energistä ja toimeliasta esihenkilö, ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ja asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) . Sitä pääsee heti työskentelemään tiimissä."
Uusi pesti
unelmapaikka
Pokan mielestä 50 plus on hyvä ikä tehdä vielä jotain uutta.
Julkinen valintaprosessi sen sijaan on hänestä aina aika rankka kokemus. "On aina onnellista, kun se päätyy myönteiseen tulokseen", hän voi nyt myhäillä.
Pokka muistuttaa harrastaneensa koko elämänsä ympäristöasioita ja kouluttautuneensa niihin. "Tuntuu tosi mielenkiintoiselta päästä paikkaan, missä voi seurata ympäristöpolitiikan päätöksentekoa ja kehitystä meillä ja maailmalla läheltä ja päästä itsekin vaikuttamaan siihen."
"Onhan tämä sillä tavalla unelmapaikka, että voi omalla ammattialallaan työskennellä", hän myöntää.
Seuraajansa valitaan hän ei ota kantaa kuin toteamalla, että Lapin lääni tarvitsee loppuun asti muutosjohtajaa. Pokka ennustaa, että edessä ovat vielä kovat ajat ennen kuin aluehallinnon uudistus on ajettu sisään.
Talo ja mies
jäävät pohjoiseen
Pokan perhe on jo vuosia asunut kahdella paikkakunnalla, sillä aviomies Esko Tavia on Simon kunnanjohtaja. Mies ja maatila pysyvät Pokan mukaan pohjoisessa. "Se on selvä, että eihän nyt Lapin kiinnityksistä luovuta."
Helsingistä pitäisi nyt löytää asunto paitsi tulevalle kansliapäällikölle myös 14-vuotiaalle Johanna-tyttärelle ja kahdelle koiralle. "Niistä toinen, pystykorva, on hyvin äänekäs yhteistyökumppani", Pokka vihjaa mahdollisille vuokranantajille.