Maratonin Euroopan mestaruus ei ollut Janne Holménille, 24, yhtä suuri yllätys kuin useimmille muille. Jo syksyllä oli yhdessä valmentaja-isän Runen kanssa päätetty, että Münchenistä otetaan mitali.
Kun talven harjoittelu onnistui yhtä flunssaa lukuunottamatta nappiin, hyvä kunto oli juoksijan itsensä tiedossa. Hän tiesi että vähintään pronssinen mitali oli mahdollinen.
"Ranskan harjoitteluleirillä kahta viikkoa ennen kilpailuja kaverit totesivat, että olen 2.10 kunnossa. Itsekin tunsin, että kuntoni on kohdallaan", kodistaan Uppsalasta tavoitettu Holmén toteaa.
"Kilpailussa kaikki olikin kohdallaan. Vain kaksi kilometriä ennen maalia oli jonkin aikaa vaikeuksia, mutta ne menivät ohi. Muutenkin kaikki sujui ennakkosuunnitelmien mukaan. Tosin se oli itselleni yllätys, että kisa ratkesi niin kuin se ratkesi."
Kisan kulkuun oli omalta osaltaan vaikuttamassa se, että kisan nuorin juoksija Holmén oli muiden juoksijoiden silmissä tuntematon tapaus, olihan takana vain yksi maraton, eikä aika 2.16 ja risat päätä huimannut. Holmén sai lähteä irtiottoonsa ilman, että pääjoukko säntäsi perään.
Marokkoon vaimon
sukua kiertämään
Vielä keskiviikkoaamuna Holmén oli Ruotsissa. Iltapäivällä hän lähti kohden Laila-vaimon kotimaata Marokkoa ja ainakin kahden viikon lomailua.
Holménin vaimo on 10000 metrin olympiavoittaja (1992) Khalid Skahn sisko. Naimisissa pari on ollut muutaman vuoden, ja Holmén on kääntynyt islamin uskoon.
"Viime päivät ovat olleet kiireisiä. Suomessa kimpussa olivat lehtimiehet, radio ja TV. Myös tiistaina Ruotsissa paikallinen radio ja lehdet haastattelivat pitkin päivää. Myös TV:ssä oli juttuja", kilpailusta ja sen jälkeisestä rumbasta väsynyt Holmén kertoo.
Lomallaan hän aikookin keskittyä lepäämiseen ja kunnon palautteluun ilman haastatteluja ja juoksemista.
"Vaimo on vastassa lentokentällä. En tiedä tarkempaa suunnitelmaa. Vaimolla on sukulaisia useissa paikoissa, joten varmaan vierailemme eri puolilla Marokkoa. Vasta loman jälkeen palataan jälleen normaaleihin arkirutiineihin ja lyödään lukkoon tulevan talven tekemiset", Holmén valottaa lähiajan suunnitelmiaan.
Uppsalassa Holmén viimeistelee väitöskirjaa aiheesta, kuinka oppikirjat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selittivät USA:n ja Neuvostoliiton suhteita kylmän sodan aikana. Hän uskoo sen vievän vielä kaksi-kolme vuotta.
"Valmistuminen saattaa viedä viiskin vuotta sellaisilta, jotka keskittyvät pelkästään opiskeluun. Kun minulla on vielä tämä urheilu, se saattaa viivästyttää valmistumista", Holmén toteaa.
Kolme kertaa
kohdilleen
Holmén on uransa aikana osoittanut olevansa juoksukunnon ajoituksen mestari.
Kolmesti hän on halunnut vetää esiin huippukunnon ja kolmesti hän on mielestään saanut kuntonsa kohdilleen juuri halutulla hetkellä. Kirkkain kruunu saatiin todistukseksi sunnuntaina Münchenissä, jossa 2.12-vauhtinen maraton löi ällikällä kanssakilpailijat ja suuren osan muuta yleisurheilua seuraavasta maailmasta.
Göteborgin (1999) nuorten EM-kisoihin valmistautuessaan Holmén oli myös huippukunnossa ja sai hopeaa kympiltä ja oli vitosella neljäs. Ajat olivat 28.40 ja 13.50 luokkaa. Jo tuolloin hän ilmoitti tulevaisuuden päämatkakseen maratonin.
Viime vuonna Brysselin GP-kisoissa Holmén juoksi kympin ennätyksekseen 28.24.
"Olin silloin mielestäni vielä paremmassa kunnossa, mutta kostea ja liian kuuma ilma pilasi mahdollisuudet parempaan aikaan", Holmén toteaa kisaa muistellessaan.
Vuonna 2000 kunnon ajoittaminen epäonnistui mestarin mielestä, vaikka silloinkin hän voitti kympin Suomen mestaruuden ylivoimaisesti 28.38-ajallaan.
"Sain harjoitusleirillä Marokossa vatsakipuja, jotka häiritsivät koko loppukauden", Holmén toteaa syyksi.
Niinpä hän on hylännyt Marokon harjoittelupaikkana ja siirtänyt Afrikassa pidettävät leirinsä Etelä-Afrikan Belfastiin.
Pitkän linjan
juoksija
Säntillisenä harjoittelijana tunnettu Holmén sai juoksuhalut jo verenperintönä. Hänelle on aina ollut selvää, että oma laji on kestävyysjuoksu. Äiti Nina voitti Rooman EM-kisoissa historiallisen 3000 metrin mestaruuden. Mestaruus on Suomen ainoa tuolta matkalta EM-kisoissa kautta aikain.
Janne vaImentajaisä Rune voitti Suomen mestaruuden vitosella Kalevan kisoissa Oulussa 1971. 27 vuotta myöhemmin poika oli samassa paikassa ja samoissa kisoissa kympillä kolmas.
Jannen harjoittelut on kirjattu ylös vuodesta 1989 lähtien. Tuolloin 12-vuotias Janne juoksi 116 kilometrin verran. Tuolloin hän pelasi myös jalkapalloa, mutta se sai loppua lukion aikana.
22-vuotiaana määrä oli kasvanut noin 8000 kilometriin vuosittain, eikä ole siitä enää oleellisesti kasvanut.
"Suurin muutos on tapahtunut tehoissa. Niitä on mahdollista nostaa vieläkin, mutta määrän kasvattamista en näe enää tarpeellisena", Janne itse toteaa harjoittelustaan.
Euroopan mestaruus ei tule muuttamaan olennaisesti Holménin harjoittelua. Tulevan kauden ohjelmaan ei näillä näkymin ole luvassa suuria muutoksia ei.
EM-kilpailuihin Holmén valmistautui pääasiassa opiskelu- ja asuinpaikkakunnallaan Uppsalassa. Tärkeän osan muodostivat leirit, joita oli kaksi Etelä-Afrikassa ja kaksi Ranskassa Font Romeaussa. Samassa paikassa myös Juha Väätäinen loi aikoinaan voittoisan kuntonsa vuoden 1971 Helsingin EM-kisoihin.
"Belfast sijaitsee jonkin verran korkeammalla kuin Marokon leiripaikka. Siellä olin viime talvena kahteen otteeseen. Toisella kerralla viisi ja toisella kolme viikkoa. Ranskassa olin kahdesti kaksi ja puoli viikkoa kerrallaan", Holmén kertoo.
Viimeisin leiri päättyi juuri Münchenin kisojen alla ja sai esiin kultakunnon.
Kovimman talven
ajaksi lämpimään
Ensi kaudella Holmén suunnittelee keskittyvänsä ratakisoihin ja juoksee maratonin vasta syksyllä. Kovimman talven aikaan hän aikoo pitää leiriä Etelä-Afrikassa.
Holmén on jo siksi kokenut harjoittelija, että hän tietää jo itsekin kuinka harjoitella. Suurin avu Runen valmennuksessa tulee nykyään oikeille raiteille ohjaamisesta.
"Urheilija kuulee koko ajan neuvoja joka puolelta. Koska isä on itsekin kokenut juoksija, hän pystyy sanomaan, mistä niistä on hyötyä. Se on tärkeää, etten tekisi ainakaan samoja virheitä kuin hän teki aikanaan. Toisaalta kuuntelen kyllä mielelläni neuvoja, sillä haluan oppia muiden tekemisistä uusia asioita. Tässä hommassa ei ole koskaan valmis, vaan aina tulee uutta", Holmén naurahtaa.
Nykyisin Holmén harjoittelee pääasiassa yksin. Velä pari vuotta sitten lenkkikaverina oli kolme vuotta nuorempi velipoika Fredrik, joka kilpaili enimmäkseen keskimatkoilla. Yksinään Janne tekee huomattavasti kovempivauhtisia lenkkejä kuin veljensä kanssa.
"Harjoitteluvauhtini on lähellä kilpailuvauhtia. Tavallaan kilpailen koko ajan. Fredrikin kanssa lenkit olivat helpompia, sillä mailerit harjoitelevat eri systeemillä. Fredrik on nykyisin täällä Uppsalassa, mutta keskittyy opiskeluun, eikä kilpaile enää", Janne Holmén kertoo.