Pertti Alajalla on hirvittävä kutina päällä. Syy Alajan syyhyyn ei kuitenkaan ole lääketieteellinen - syy on jalkapallon. Pohjoismaiden EM-kisahankkeen 2008 vetäjä valmistelee loppukiriä: reilun viiden ja puolen vuoden päästä Suomessakin pelataan EM-kisaotteluita tai sitten ei. Ratkaisu tapahtuu torstaina 12. joulukuuta noin kello 12.45.
Silloin Alaja huokaisee syvään, päätti Euroopan jalkapalloliitto UEFA mitä tahansa.
"Elämään ei paljon muuta kahden viikon aikana mahdu", kokouksesta seuraavaan kiirehtivä Alaja hymähtää.
Periaatteessa kaikki mahdollinen on jo tehty. Jäljellä on vain viimeinen varttitunnin mittainen esitys.
"15 minuutin aikana meidän pitää kertoa hakemuksestamme UEFA:lle viimeiset tiedot. Sen jälkeen meillä on 15 minuuttia aikaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Olen kuullut - vaikka se kuulostaakin yllättävältä - että viimeisten esitysten vaikutus voi olla hirvittävän ratkaiseva", Alaja huomauttaa.
Vuoden 2008 EM-kisoista kamppailee pohjoismaiden (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) yhteishankkeen lisäksi kuusi muuta kandidaattia. Myös Skotlanti ja Irlanti, Bosnia-Herzegovina ja Kroatia, Itävalta ja Sveitsi sekä Kreikka ja Turkki yrittävät saada kisat yhdistetyllä hakemuksella. Lisäksi EM-isännäksi hakevat yksinään Unkari ja Venäjä.
UEFA:n ruotsalainen puheenjohtaja Lennart Johansson ei antanut pari päivää sitten sveitsiläisessä sanomalehdessä julkaistussa haastattelussa juurikaan mahdollisuuksia Kreikan ja Turkin yhteishakemukselle eikä Venäjän toiveille. Seuraavana päivänä Johansson ilmoitti sveitsiläisen lehden irroittaneen lausunnot asiayhteydestään.
"En usko näihin juttuihin. On väärin, että joitain hakijoita leimataan epäonnisten sattumien vuoksi. Jos poliittinen näkökulma olisi hakemuksen ydin, niin siitä olisi varmasti ilmoitettu hakijoille etukäteen. UEFA:lla on ollut aikaa tutkia hakemuksia: kyseessä on kuin mikä tahansa rehellinen jalkapallo-ottelu. Ja lopullinen tuomio on vain hyväksyttävä", Alaja huomauttaa.
Yksi lohko
yhdessä maassa
Kaikilla seitsemällä hakijalla on omat vahvuutensa, joihin tukeutua. Kaikilla on myös omat heikkoutensa, joista halutaan vaieta.
Skotlannilla ja Irlannilla on hulppeimmat stadionit, mutta myös uskonnolliset kiistansa. Venäjä ei ole suurvaltana koskaan järjestänyt suurta jalkapalloturnausta, mutta hakemusta tuskin paransi MM-kisojen aikaan Moskovassa syntyneet mellakat. Unkarin jalkapallolla on upeat perinteet, mutta kahdeksasta stadionista peräti kuusi on uusia projekteja.
"Kaikki ovat tosi vahvoja kandidaatteja eri näkökulmista. Itse emme tarkalleen tiedä, millaisia hakemuksilla muilla on, koska mitään yleistä raporttia ei ole julkaistu. Meillä on kaikin puolin turvallinen olo: esimerkiksi meidän hakemusasiakirjoja on sanottu hyvätasoisiksi", Alaja mainitsee.
Yleisesti pohjoismaiden yhteishakemuksen valtteina pidetään alueen tasapainoisuutta, turvallisuutta ja valmiita stadioneja.
"On äärimmäisen vahvaa, että neljän hyvän liiton resurssit on saatu yhteen yhdeksi isännäksi. Stadionit ovat suurimmaksi osaksi valmiina - vain Tampereella jouduttaisiin rakentamaan peliareena kokonaan uudestaan. Uskon myös, että pohjoismainen teknologia ja ekologinen ajattelu on vahvuuksiamme."
Heikkouksina on väläytelty kisojen mahdollista hajanaisuutta. On totta, että esimerkiksi Kööpenhaminasta Helsinkiin lentää nopeasti, mutta lopullinen matkustusaika paikkojen välillä on paljon pidempi. Alaja ei pureksimatta niele väitettä kisojen hajanaisuudesta.
"Logistiikka on se, että yksi lohko pelaa yhdessä maassa. Esimerkiksi Suomessa pelattaisiin Helsingissä ja Tampereella yksi lohko. Lisäksi lohkon voittaja pelaa puolivälieräottelunsa edelleen samalla alueella - Suomen tapauksessa Helsingissä."
Suomen lohkossa olisi kolme ottelua Helsingin Olympiastadionilla samoin kuin Ratinan stadionilla Tampereella. Ratinan stadion uusittaisiin kisoja varten 32 000 hengen näyttämöksi. Lisäksi Helsinki järjestäisi yhden puolivälieräottelun. Pohjoismaiden skenaariossa vuoden 2008 EM-loppuottelun areena olisi Ullevin stadion Göteborgissa.