Lapin ely-keskus vaatii, että Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet saatetaan ajan tasalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi kalateiden rakentamista Kemijoen voimalaitosten yhteyteen sekä vaelluskalakannan palauttamista alueen vesistöihin.
Kalatalousviranomaisena toimiva ely-keskus on päättänyt jättää Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi.
Tavoitteena on palauttaa kalateiden avulla lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen Ounasjoen, Ylä-Kemijoen ja Raudanjoen vesistöjen lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Ely-keskuksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa kalatiet rakennettaisiin viiteen Ala-Kemijoen voimalaitokseen. Sen jälkeen vuorossa olisivat Keski-Kemijoen voimalaitokset.
Kalateiden lisäksi voimalaitokset velvoitettaisiin luovuttamaan kalateihin riittävästi vettä, jotta lohet ja taimenet löytävät kalateiden suuaukot.
Ely-keskus perustelee kalatalousvelvoitteiden muuttamista sillä, että kalakantojen hoitoon ja ylläpitämiseen liittyvä tieto on lisääntynyt merkittävästi. Lisäksi EU:n direktiivit velvoittavat Suomea huolehtimaan uhanalaisten vaelluskalalajien säilymisestä ja luontaisen lisääntymisen edistämisestä.
Ounasjokeen leimaantuneen
kalakannan luominen tärkeää
Ely-keskus toteaa, että alkuvaiheessa Ounasjokeen leimautuneiden lohi- ja meritaimenkantojen luominen on tärkein toimenpide.
Rovaniemellä Kemijokeen yhtyvä Ounasjoki on Itämeren alueen merkittävin käyttämätön vaelluskalojen poikastuotantoalue. Ely-keskuksen mukaan se pystyy tuottamaan suurin piirtein saman verran lohikalojen vaelluspoikasia kuin Muonionjoki.
Kalanhoitovelvoitteeseen kuuluu merestä pyydystettyjen emokalojen siirrot Ounasjoen kutualueille. Meritaimenen emosiirrot ja kotiutusistutukset pitäisi suunnata pääosin Ala-Kemijoen ja Ounasjoen sivujokiin. Lisäksi esitetään, että koskialueille istutaan kaksi miljoonaa lohen ja 200 000 meritaimen yksivuotiasta poikasta.
Nykyinen Kemijoen kalanhoitovelvoite on ollut voimassa 35 vuotta. Istutuslajeiksi on alunperin määrätty kaksivuotiaita taimenia ja kesän vanhoja siikoja. Ely-keskuksen mukaan patoaltaiden karut ympäristöolosuhteet eivät ole soveltuneet näiden lajien elinympäristöksi. Uusiksi istutuslajeiksi esitetään kuhaa sekä pyyntikokoiseksi kasvatettuja taimenia ja kirjolohia.
Ely-keskuksen mukaan myös merialueelle tehtävien merilohien ja taimenten istutusten määrää pitäisi kasvattaa.
Voimayhtiöt: Täysin kohtuutonta
Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy pitävät ely-keskuksen esittämiä muutoksia täysin kohtuuttomina. Voimalaitokset toteavat, että ne ovat halunneet suunnata voimavaroja luonnonlisääntymistä nopeasti lisääviin toimenpiteisiin. Yhtiöt eivät kuitenkaan aio hyväksyä ely-keskusen esityksiä.
– Velvoitteiden muutosten on pohjauduttava selkeisiin arvioihin saavutettavista hyödyistä suhteessa kustannuksiin. Tämä on myös vesilain lähtökohta. Nyt syntyy vaikutelma, että kyseessä on pikemminkin laaja kokoelma perusteettomia toiveita, sanovat Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen ja PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen yhteisessä tiedotteessaan.
Timonen toivoo velvoitteiden sijaan rakentavaa vuoropuhelua vaelluskala-asiassa.
– Kansalliset kalatie- sekä ja lohi- ja meritaimenstrategiat painottavat yhteistyötä ja vapaaehtoisia toimia, hän toteaa.