Ely-kes­kus odottaa uutta maa­kun­taa, tuoreen yli­joh­ta­jan mukaan lyk­kään­ty­mi­ses­tä olisi haittaa – "Pa­rem­pi, että men­täi­siin suun­ni­tel­man mukaan"

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtajaksi valittiin Jonas Liimatta.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen uusi ylijohtaja Jonas Liimatta sanoo, että maakuntauudistukseen valmistautuminen ja sen odottelu on ely-keskukselle haaste, mutta nykyisten tehtävien hoitamiselle se ei aiheuta ongelmia.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Ely-keskuksen hoitamilla asioilla on iso rooli maakunnan rahoituksessa.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen uusi ylijohtaja Jonas Liimatta sanoo, että maakuntauudistukseen valmistautuminen ja sen odottelu on ely-keskukselle haaste, mutta nykyisten tehtävien hoitamiselle se ei aiheuta ongelmia.

Jos muutos menee läpi, ely-keskuksia ei enää sen jälkeen ole, vaan suurin osa elyjen tehtävistä hoidetaan maakuntahallinnossa.

– Elyn johtajat ja päälliköt valmistautuvat asiaan enimmäkseen oman toimen ohella. Asiantuntijoiden työhön se ei ehkä ole niin paljon vielä vaikuttanut. Siinä on ihan selkeä suunnitelma, miten valmistelua viedään eteen päin.

Uuteen pitää valmistautua mutta entiset tehtävät pitää hoitaa.

– Kun päätös siirtyy vuodella eteenpäin, se on vapauttanut meitä hieman kehittämään elyn tehtäviäkin.

Haittaa lopullisen päätöksen lykkääntymisestä Liimatan mukaan kuitenkin on.

– Kyllä se olisi parempi, että mentäisiin suunnitelman mukaan.

Maakuntauudistuksen myllerryksessä ely-keskuksen väkimäärä on Pohjois-Pohjanmaalla noin 200, mutta koko maakuntauudistus yhdistää alueella noin 20 000 henkilöä saman katon alle. Sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstöä on paljon.

Liimatan mukaan elyn väki käsittelee kuitenkin erittäin merkityksellisiä ja rahallisestikin arvokkaita asioita. Elyläiset ovat siten tärkeämmässä roolissa kuin henkilöstön määrä antaisi aiheen olettaa.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen uusi ylijohtaja Jonas Liimatta sanoo, että maakuntauudistukseen valmistautuminen ja sen odottelu on ely-keskukselle haaste, mutta nykyisten tehtävien hoitamiselle se ei aiheuta ongelmia.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus ja TE-toimisto käsittelevät erilaisia rakennerahastoon, maaseudun tukeen, työllisyyteen, liikenteeseen, yrittäjyyteen ja ympäristöön liittyviä rahoitusasioita lähes 500 miljoonan euron edestä.

Liimatan mukaan elyn työntekijöiden näkemykset maakuntahallinnon valmistelussa otetaankin hyvin huomioon.

– Meillä on puolen miljardin euron rahoitusvaikutus, kyllä se on aika iso osa, kun maakunnan kulut ovat 1,7 miljardin euron luokkaa.

Maakuntauudistusta ei ole järkeä tehdä pelkän uudistamisen vuoksi, vaan toimintaan pitäisi saada uutta kulmaa ja järkeä.

Liimatan mukaan hyötyä löytyykin.

Osan elyjen ympäristövastuualueen tehtävistä ja palkkaturvatehtävien on tarkoitus siirtyä uuteen perustettavaan valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon, Luovaan.

Sinne olisi siirtymässä elyn henkilöstöä hoitamaan muun muassa ympäristölupien valvontaa, ympäristövaikutuksen arviointia ja luonnonsuojelun viranomaistehtäviä.

– Siinä olisi samassa virastossa ympäristölupien valvonta, luvitus ja yva-tehtävät. Näkisin, että ne tukevat hyvin toisiaan.

Liimatan mukaan ely-keskuksessa on ollut viime vuosina paljon muutoksia vireillä.

Elyssä on muun muassa viime vuosina ulkoistettu erilaisia tehtäviä.

Esimerkiksi ilmastoasioissa elyn nykyisten virkamiesten rooli voi kasvaakin sääntelyn kenties kasvaessa ilmastonmuutoksen takia.

Ely on jo toiminut näiden asioiden kanssa esimerkiksi uusiutuvan energian ja tuulivoiman kautta.

– Ilmaston muutokseen sopeutumiseen on varauduttu tulvariskeihin varautumalla sekä vesistösäännöstelyn muutoksilla. Erilaisia kiertotaloushankkeita on viriämässä. Tätä ei pitäisi nähdä vastakkainasetteluna vaan mahdollisuutena. Meillä on alueella paljon osaamista, tutkimusta ja teknologiaa. Näitä asioita on mahdollista ratkaista liiketoiminnallakin, Liimatta sanoo.