Pääkirjoitus
Tilaajille

El­vy­tys­tä seuraa väis­tä­mät­tä so­peu­tus – lä­hi­ai­ko­jen näkymät riip­pu­vat pit­käl­ti ro­ko­tus­ten on­nis­tu­mi­ses­ta

Koronakriisin takia on ollut järkevää elvyttää, mutta seuraavaksi on vuorossa väistämätön julkisen talouden sopeutus. EU:n elpymisrahan pieneneminen voi harmittaa, mutta se on merkki Suomen talouden muita vähäisemmistä vaurioista.

Hallituksen taloustoimet koronakriisin hoidossa ovat olleet perusteltuja. Koronakriisin hellittäessä edessä on julkisen talouden sopeuttaminen. Sitä varten tarvitaan jo kiireesti suunnitelmia. Myönteisiä suhdanne-ennusteita varjostaa nyt koronarokotteen yllättävät saatavuusongelmat. Kuva hallituksen neuvotteluista viime perjantaina 22. tammikuuta 2021, kun hallitus pohti uusia rajoitustoimia.
Hallituksen taloustoimet koronakriisin hoidossa ovat olleet perusteltuja. Koronakriisin hellittäessä edessä on julkisen talouden sopeuttaminen. Sitä varten tarvitaan jo kiireesti suunnitelmia. Myönteisiä suhdanne-ennusteita varjostaa nyt koronarokotteen yllättävät saatavuusongelmat. Kuva hallituksen neuvotteluista viime perjantaina 22. tammikuuta 2021, kun hallitus pohti uusia rajoitustoimia.
Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia

Hallituksen toimet koronashokin hoidossa ovat olleet pääosin onnistuneita ja tarkoituksenmukaisia. Talouden tukitoimia joudutaan vielä jatkamaan varsinkin, jos yhteiskuntaa joudutaan tautitilanteen takia sulkemaan lisää.

Koronan takia on ollut pakko ottaa sumeilematta velkaa ja elvyttää reippaasti. Talouspolitiikan arviointineuvosto antaa tuoreessa raportissa hallitukselle koronashokin hoidon osalta synninpäästön.