Itä-Lappi työryhmä luovuttaa tänään keskiviikkona loppuraporttinsa alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk.). Työryhmän puheenjohtajan, ylijohtaja Cay Sevónin mukaan lähtökohta kaikille esityksille on se, että Vuotoksen altaan rakentamisen peruuntuminen edellyttää lisää kehittämistarpeita Itä-Lapin alueelle.
Sevón lupaa konkreettisia elvytysesityksiä loppuraportissa. Niissä on hänen mukaansa otettu huomioon Vuotos-päätös sekä Sallan raja-aseman tuomat uudet mahdollisuudet.
Työryhmän toimeksiantoa laajennettiin sen jälkeen, kun Korkeimmalta hallinto-oikeudelta tuli lopullinen kielteinen kanta Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseen. Itä-Lapin työryhmän asettamisen taustalla oli alun alkaen seutukunnan pitkään jatkunut ja maan korkeimpiin kuuluva työttömyys sekä muuta Lappia nopeampi väkiluvun väheneminen. Vuotoksen hautaamispäätös lisäsi entisestään konkreettisten elvyttämistoimien tarvetta.
Työryhmä nosti maaliskuun puolivälissä jättämässään väliraportissa esiin muun muassa Salla-käytävän eli Itä-Lapin kautta Venäjän suuntaan kulkevat liikenneyhteydet sekä matkailunyhteistyön kehittämisen Venäjän kanssa. Silloinen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) toivoi jatkotyöltä lisää konkreettisia esityksiä.
Erillislakia
ei tule
Vielä kevään hallitusneuvotteluissa nosti päätään esitys Vuotoksen altaan rakentamisesta erillislain avulla. Tätä ajanut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) vahvisti tiistaina, että erillislakia Vuotoksesta ei tule.
"Mikään ryhmä ei edes hallitusneuvotteluissa ollut asiasta yksimielinen, joten tämä hallitus ei erillislakia anna. En voi enää kuvitella, mikä olisi se teoreettinen tilanne, jolla Vuotoksen vielä voisi saada auki", Pekkarinen totesi.
Hänen mukaansa ainoa mahdollisuus voisi olla se, että energiamarkkinoilla tapahtuu jotain radikaalia, joka ajaa muut energialähteet ahtaalle. "Tällaista pakotetta ei ole näköpiirissä, enkä lähde edes pelottelemaan sillä, mikä sellainen tilanne voisi olla", Pekkarinen jatkoi.
Henkilökohtaisesti hän sanoi "sydäntään kaihertavan", että Vuotoksen altaan rakentaminen kariutui. Pekkarinen myönsi elätelleensä vielä Korkeimman hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen toiveita, että tekoaltaan rakentaminen voisi sittenkin toteutua. Hänen mukaansa hallitusneuvotteluissa kävi ilmi, että halukkuutta erillislakiin oli, mutta ei riittävästi.
Edellisen hallituksen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) varoitteli jo aiemmin eduskuntaa siitä, että Vuotosta ei enää viriteltäisi erillislailla.
Nykyinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (ruots.) vakuuttaa, että erillislakia Vuotoksesta ei anneta. "Kun Korkein hallinto-oikeus ratkaisunsa tehnyt, asiaan ei enää puututa", Enestam totesi.
Elvytystoimet
välttämättömiä
Pekkarisen mukaan tekoaltaan hautaaminen edellyttää "ilman muuta " elvytystoimia alueelle. Hänen mukaansa Itä-Lapin taloudellisen ja kehityksen tilanteeseen sekä työllisyyden parantamiseksi tarvitaan useitakin erillistoimia.
Sen sijaan Kemijoki Oy:n Vuotokseen upottamille rahoille ei Pekkarisen mukaan voida odottaa valtiolta enää erilliskompensaatiota. Hänen mukaansa tätä laskua on maksettu jo kaiken aikaa, onhan Kemijoki Oy valtionyhtiö.
Vuotos-projektista tuli Kemijoki Oy:lle raju tappio. Tiistain Kauppalehden mukaan peruuntuneeseen allashankkeeseen hukkui yli 42 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Markku Autin mukaan Kemijoki Oy ehti käyttää Vuotos-mummoin markoissa yli 250 miljoonaa markkaa. "Kuluttaja maksaa aina kaiken. Olemme yhteiskunnan yhtiö ja Vuotos yhteiskunnan ajama hanke, jonka ympäristöministeriön virkamiehet valittivat kumoon", Autti sanoi.
Kemijoki Oy omistaa Vuotoksen maa-alueen 93 prosenttisesti. Maiden kirja-arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Jos yhtiö myy alueen, se saa Autin mukaan todennäköisesti omansa pois. Tosin nyt pelätään, että Natura-suojelu laskee hankitun maan hintaa.