Työllisyyden kannalta on oleellista, että kasvu on jatkuvaa, sanoo ministeri Per-Erik Lundh. Hänestä keskeiset keinot vaikuttaa kasvuun löytyvät tuotekehittelyn tukemisesta sekä verotusta koskevista linjauksista.
Suomen talouden pitäisi kasvaa vuosittain vähintään 2,2 prosenttia. Vasta tuollaisen potkun myötä työllisyys kehittyy myönteisesti. Menneenä vuonna bkt:n kasvu jäi puoli prosenttia tätä alhaisemmaksi, mikä näkyi syksyllä irtisanomisina.
Vielä 90-luvun lopulla työllisyys kehittyi hyvin. "Mutta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kituliaita. Koska talouselämä laahaa niin Yhdysvaloissa, Japanissa kuin Saksassakin, haussa ovat nyt kotimaiset keinot."
"Tämä on vain trendintaittamista, että saamme tehtyä ne elvyttämistoimenpiteet, joilla voidaan kasvua nostaa ja työllisyyttä parantaa."
"Verohelpotuksiin on mahdollisuus. Nythän on valtionvelkaa lyhennetty", Lundh vakuuttaa. Vaikka kasvu ja työllisyys ovatkin heikentyneet niin kokonaistilanne on yhä oleellisesti parempi kuin suuren laman aikaan: "Emme ole nyt niin velkaantuneita."
Elvytysvaraa olemassa
Akilleksen kantapää pilkottaa, jos panostus tulevaisuuteen unohtuu. Vain yksi neljästä tuotekehityseurosta juontaa julkisista varoista, siis lähinnä Tekesin kautta.
Siksi Lundh vaatii lisää julkista rahaa tuotekehitykselle: "Nyt se on jäänyt yksityistä jälkeen. Jos tulee vähän huonommat ajat tai yksityiset vievät pääkonttorinsa ulkomaille, niin silloin sen osuus tippuu. Silloin korostuu julkisen panostuksen arvo."
Kun tuotekehitys merkitsee satsausta myöhempään, veropolitiikalla voidaan vaikuttaa nopeasti. "Etenkin jos ostovoima suunnataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan", Lundh toteaa.
"Jos verohelpotukset suunnataan oikein ja saadaan tietty kasvu, joka parantaa työllisyyttä ja nostaa verokertymää sen kautta, silloin jää vähän elvytysvaraakin", hän arvioi. Vaikka valtionvelka kasvaisikin, suhteessa suurempaan bruttokansantuotteeseen velkakuorma pysyisi ennallaan.
Lundh suosittaa kuitenkin tarkistamaan tavoitteet ennen velanottoa. "Elvytysvara olisi sitten vasta toinen vaihe, kun nähdään, tuleeko kasvua vai ei."
Viime tupo toi neutraalin tuloksen. Mutta jatkossa pitää varoa mitätöimästä mahdollisia verohelpotuksia liiallisin palkankorotuksin, Lundh varoittaa. Se vain nostaisi yritysten kustannuksia.
Pienituloisten puolesta
Kulutus on Suomessa toistaiseksi jatkunut hyvänä. Vaikka kasvu on ollut aika vaatimatonta, kuluttajien usko on ollut vahva: "Siksi kai meillä ei ole niin voimakkaasti työttömyys kasvanut huolimatta heikosta kasvusta."
Jatkossa Lundh kohentaisi etenkin pienituloisten ostovoimaa. Se edellyttäisi uusjakoa kunnissa erilaisten tukien kautta. Kuntien vastaantulo taas pitäisi korvata valtion budjetista: "Valtio joutuisi jossain määrin palaamaan vanhaan politiikkaan elikä tähän avustuspolitiikkaan."
Suomen Pankin pääjohtajan Matti Vanhalan palkka-alemallin Lundh kuittaa viimeisenä hätäkeinona. Jos noin syvälle joudutaan työttömyydessä, pitäisi myös puhua työn jakamisesta aivan toiseen tapaan kuin toistaiseksi.
Jatkuva murros
Säädellyn talouden aikana saattoi hahmottaa pitkään eteenpäin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yhä lyhyemmät syklit sen sijaan vaativat uutta muutoskykyä. "Nyt ei ole murrosvaihe, vaan jatkuva murros. Suomi elää avoimessa globaalissa kilpailussa, se on jokapäiväistä vaihtelua", Lundh sanoo.
Valtiovallalta tämä vaatii erityistä pitkäjänteisyyttä. Sen on luotava pohja, "selkänoja" kansalaisilleen ja yhteisöille selvitä muutoksen kourissa.
"Kehityksen varjossa Suomi kyllä pärjää", Lundh luottaa. Insinööritaitokin on ollut korkeatasoista aina Strömbergin perustamisesta lähtien. "Ja aina on jokin korkeampaa jalostusarvoa oleva tuote kompensoinut."