OULU Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) keskiviikkona Tampereella esittämään kymmeniin miljardeihin kohoavaan elvytys- ja investointiohjelmaan suhtaudutaan innostuneesti Pohjois-Suomessa. Sitä on ehditty kiitellä oikean suuntaisena avauksena, mutta on myöskin muistutettu avauksen poliittisuudesta.
VTT:n tieteellisen johtajan Jorma Lammassaaren mielestä talouden taantuminen nosti kysymyksen, jatkaako valtio päättäväisesti innovaatiopolitiikkan kehittämistä. Vanhasen puheenvuoro antaa hänen mielestä jatkolle tukea. Tutkimuspiireissä ollaan tyytyväisiä, jos innovaatiopolitiikka eteneen kansallisesti päättäväisesti.
"Kaiken kaikkiaan täytyy katsoa, miten elinkeinotoimintaa voidaan laajentaa ja kehittää. Pitkällä tähtäimellä täytyy ajatella monipuolisesti", Lammassaari kehottaa. "Yksi iso asia valtakunnallisesti on, mitä tapahtuu nykyisen puunjalostusteollisuudelle. Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet aivan uuteen muottiin, uusiin tuotteisiin ja uudella tavalla hyödyntää biomassaa."
Lammassaaren mielestä biomassan hyödyntäminen olisi täysin mahdollista, jos siihen todella paneudutaan. Hän muistuttaa, että puunjalostusteollisuus on tässä vain yksi osa, yksi on energiakäyttö. VTT:ssä uskotaan biomassan laajan hyödyntämiseen ja alan teollisuuden uudistamisen olevan mahdollista.
Kemin satama
nousee listalle
Biomassasta tehtävät uudentyyppiset materiaalit sekä materiaalikehitys erilaisiin sovelluksiin istuvat Vanhasen kaavailuihin. Lammassaari listaa samaan myös paperin tulevaisuuden. VTT tekee aktiivisesti töitä älykkään paperin kehittämiseksi, elektroniikan tai älykkyyden ja paperin yhdistämiseksi pakkaus- ja paperituotteiksi, joissa on aivan uusia ominaisuuksia. Myös informaatioteknologian uudet vaiheet ja informaatioteknologiaa hyödyntävät palvelut kiinnostavat.
"Kysymys on ennen kaikkea sellaisista hankkeista, jotka mahdollistavat suuria investointeja liikennerakenteisiin. Nykyisistä hankkeista se koskisi lähinnä Kolari-Pajalan rautamalmiesiintymien hyödyntämistä ja toisella puolella Lappia Soklin hyödyntämistä", tähdentää teollisuusneuvos Alpo Kuparinen. Hän vastaa teollisuus- ja elinkeinoministeriössä mineraalipolitiikasta.
Jos jompikumpi tai molemmat ratahankkeet toteutuvat, tarvitaan myöskin Kemin sataman laajentamista, Kuparinen korostaa. Savukoskella sijaitsevan Soklin fosfaattikaivoshankkeen tarvitseman rautatieyhteyden ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui joulukuussa. Yara Suomi on kaavaillut käynnistävänsä malmin tuotannon Soklissa 2012 tai 2013.
"Jos Kolarin ja Soklin ratahankkeista puhutaan, niin suuruusluokka on yhteensä vajaa miljardi euroa, koska rataa joudutaan kummassakin tapauksessa rakentamaan monia kymmeniä kilometrejä ja satamaa laajentamaan."
Laajakaista
tärkeää maalla
Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitosta pitää tärkenä, että kaivosteollisuuden tarvitsemat rautatie- ja tieyhteyhteydet saadaan aikaan. Taantuma tarjoaa mahdollisuuden rakentaa edullisesti ja luoda valmiudet siihen, että maailman talouden elpyessä kaivokset saadaan tuottamaan.
"Kansalaisten kannalta tärkeä on myös laajakaistaverkko harvaan asuttuun maakuntaan", Lotvonen huomauttaa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju nostaa esiin verkko- ja kaivospuolen osaamisen sekä tutkimuksen vahvistamisen yhtä tärkeänä kuin infrastruktuurin rakentamisen. Teknologian kehittämisestä vastaava osastopäällikkö Maritta Perälä-Heape Tekesin Oulun yksiköstä muistuttaa, että Oulu on hyvissä asemissa tutkimuksen ja kehityksen suhteen.
"Uskon, että pitäisi tehdä päätös, että lähdetään isosti mukaan tekemään asioita eri tavalla ja pitäisi varmaan panostaa niihin vahvuusalueisiin, mihin meillä riittää kilpailukykyä kansainvälisesti."