antti.ervasti@kaleva.fi
Kärppien puheenjohtajan tehtävistä väistyvän Seppo Arposen taannoinen arvio Oulun eltaantumisesta kohotutti kulmakarvoja. Siinä on kuitenkin vinha perä, kun puhutaan koko seudusta.
Kansainvälinen talouskriisi ja taantuma antavat ilmapiirin huonontumiselle oman lisänsä, mutta merkkejä oli näkyvissä aikaisemmin. Kun kvanttihyppy ei osoittautunut suunnitelmien pätöiseksi loikaksi, ryhdyttiin inspiroimaan. On hyvä, että yritetään, mutta tulokset ovat jääneet korkealentoiseksi sananhelinäksi selvien tulosten sijasta.
Onnensa ohi Oulu on nukkunut pahasti ja missannut monta mahdollisuutta valtion alueellistamishankkeista. Väylävirasto meni Oululta täysin sivu suun, eikä sen hoitamisesta korkeuksillemme taisteltu riittävästi.
Sen olisi luullut herättävän ja pistävän vauhtia niin kaupungin virkamiehiin kuin Pohjois-Pohjanmaan liittoon. Oppi ei mennyt perille. Opetusministeriön hankkeet Museoviraston, taiteen keskustoimikunnan ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen Cimon alueellistamisista eivät osu Ouluun, koska jälleen oltiin pahasti myöhässä. Vaihtoehtoja ovat Turku, Vaasa ja Lappeenranta.
Tieto edellisten alueellistamisista tuli jo maaliskuun puolivälissä, mutta Oulussa herättiin vasta lehtiuutiseen yli kuukautta myöhemmin. Alkoi kilpakehunta Oulusta parhaana paikkana, mutta juna ehti mennä.
Erään selityksen mukaan Oulu ei saa alueellistettavia laitoksia, koska päättäjät luulevat, että täällä menee hyvin, ja muualla muka tarvitaan alueellistamispäätöksiä kipeämmin. Kohua herättäneessä lääkealan keskuksen tapauksessa ajateltiin näin, ja paikaksi valikoitui Kuopio. Silloin Oulu oli ajoissa mukana hakemassa keskusta.
Viimeistään nyt pitäisi olla selvää, että missään ei mene liian hyvin. Oulun ihmeeseen keskeisimmin vaikuttaneet teknologiayritykset ovat Nokiaa myöten joutuneet vähentämään työntekijöitä raskaalla kädellä puhumattakaan muiden alojen yrityksistä. Alueellistaminen pitää ulottaa tännekin.
Edellisistä irrallinen mutta yhtä lailla eltaannuttava tekijä on Oulun seudun romahtanut yhteistyö. Vain joitakin vuosia sitten kulunut sanonta, yhteen hiileen puhaltaminen, piti kutinsa. Oulun seutu oli ykkönen, kun mitattiin toimivinta seutuyhteistyötä.
Nyt ilmapiiri on mennyt keskinäiseksi kyräilyksi, kuntien väliseksi kateudeksi ja suoranaiseksi riitelyksi. Syynsä on sysissä ja sepissä. Vuosikymmenen alussa puheet suur-Oulun synnyttämisestä voimistuivat, ja Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen teki asiasta aloitteen muutama vuosi sitten.
Ehdotus ei mennyt läpi, ja kuntayhteistyön ilmapiiri heikentyi. Suur-Oulukin jäi valitettavasti (ainakin toistaiseksi) syntymättä. Kapinoivat kunnat lähtivät turvaamaan itsenäisyyttään ja tulevaisuuttaan muun muassa Ideaparkin ja Zatelliitin kaltaisilla hankkeilla, jotka Oulu pyrkii omalla toiminnallaan torppaamaan.
Kampittaminen saisi jo loppua puolin ja toisin. Kokonaisuutta pitäisi alkaa taas kehittää hyvällä yhteishengellä. Kolmen jättimäisen kauppakeskuksen toteutuminen tällaiselle alueelle tuntuu kohtuuttomalta tällaisena aikana, mutta markkinat lopulta ratkaisevat, millaisia neliöitä ja laivoja millekin pellolle nousee pystyyn. On tässä lääniä ja ihmisiä ympärillä asiakaspohjaksi, kunhan paremmat ajat tulevat. Ja tulevathan ne.