Elo­ku­vien vai­ku­tus­ta voi hallita

Oulun lastenelokuvien festivaaleilla tähdennettiin vanhempien vastuuta mediaväkivallan käsittelyssä. Uuden Harry Potter-kuvan kanssa pitää olla tarkkana.

Media voi vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja todellisuuskäsitykseen.
Media voi vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja todellisuuskäsitykseen.

Elokuvien vaikutusta lapsiin voi hallita. Mediaväkivaltaa tutkineen Eija Lindqvistin mukaan tämä on mahdollista, jos vanhemmat vahtivat lastensa elokuvakatselua. Pelottavissa ja väkivaltaisissa kohdissa aikuista tarvitaan pienen lapsen viereen selvittämään, mikä on oikein ja mikä väärin. Elokuvaan uppoutuneelle lapselle on välillä hyvä muistuttaa, että tämähän on vain elokuvaa.

- Yksittäinen elokuva ei ole ongelma. Olivatpa median vaikutukset sitten mitä tahansa, ongelmat tiivistyvät kysymykseen, kuinka paljon mediaa kulutetaan ja millä tavalla. Esimerkiksi elokuvia tulee katsoa tietoisesti harkiten ja valikoiden, Lindqvist muistuttaa.

Lindqvist käsitteli aihetta Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin yhteydessä pidetyssä Mitä kuuluu, mediakasvatus? -seminaarissa perjantaina. Seminaarissa elokuva istutettiin syytetyn penkille ja haettiin vastausta muun muassa kysymykseen, synnyttääkö mediaväkivalta lisää väkivaltaa.

- Minun lopputulemani on, että elokuvan suhteen tehdään syyttämättäjättämispäätös. Tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan, että television tai elokuvien katsominen raaistaisi suoraan lasten käyttäytymistä tai vaikuttaisi heidän luonteeseensa, Lindqvist tiivistää.

Lindqvistin mukaan pahimmillaan media voi vaikuttaa ihmisen maailmankuvaan ja todellisuuskäsitykseen. Hän kertoo, että monien kriittisten mediatutkijoiden mukaan ongelma ei piilekään fiktiivisellä puolella: television uutiset ja dokumenttina esitettävät aineistot saattavat olla jopa vahingollisempia kuin kuvitteelliset elokuvat.

Harry Potterin
kanssa tarkkana

Amerikkalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että väkivalta on hiipinyt yhä useampaan lastenelokuvaan. Myös niin sanotuissa perhe-elokuvissa on aiempaa enemmän pelottavia ja kaksimerkityksisiä kohtauksia, jotka on suunnattu yhtä lailla lapsille kuin aikuisillekin.

Lindqvist tähdentää ikärajasuositusten merkitystä. Hän harmittelee sitä, että lapset ja nuoret katsovat varsin usein ikäisiltään kiellettyjä elokuvia.

Esimerkiksi perjantaina ensi-iltansa saanut Harry Potter -elokuva on Suomessa sallittu 11 vuotta täyttäneille. Valtion elokuvatarkastamo harkitsi pitkään ikärajan nostamista 15 vuoteen, sillä uusin Potter on edeltäjiään selvästi väkivaltaisempi. Ikäraja pysyi kuitenkin samana kuin aiemmissakin Pottereissa.

Elokuvatarkastamo kehottaakin noudattamaan ikärajaa uusimman Harry Potterin kohdalla kirjaimellisen tarkasti, sillä nykylain mukaan kaksi vuotta ikärajaa nuorempikin eli jo 9-vuotias pääsisi katsomaan elokuvaa aikuisen seurassa.

Yhdysvalloissa uusimman Harry Potter -elokuvan ikärajana on 13 vuotta. Siellä vanhempia on kehotettu katsomaan elokuva ensin itse ja vasta sitten päättämään, sopiiko se lapselle.

Saako paha
palkkansa
?

Lastenelokuvissa pahakaan ei saa enää välttämättä palkkansa. Tämä on huolestuttava havainto. Lindqvistin mukaan mediaväkivallan vaikuttavuudessa on oleellista se, näytetäänkö esimerkiksi elokuvassa väkivallan seurauksia.

- Muun muassa Indiana Jones - tai Zorro-tyyppisissä elokuvissa väkivalta esitetään cool-juttuna. Tutkimusten mukaan juuri sen tyyppinen väkivalta lisää väkivaltamyönteisiä asenteita. Jos elokuvan sankari on väkivallan uhri, katsojan reaktiot ovat täysin päinvastaiset.