Elo­ku­va­tut­ki­ja Hietala liputti ka­tar­sik­sen puo­les­ta

Helsinki Suurimman mielenkiinnon ja raikuvimmat aplodit keräsi Helsingin Lääkäripäivillä torstaina elokuvatutkija, professori Veijo Hie

Helsinki Suurimman mielenkiinnon ja raikuvimmat aplodit keräsi Helsingin Lääkäripäivillä torstaina elokuvatutkija, professori Veijo Hietala Turun yliopistosta. Hän käsitteli luennossaan elokuvaväkivallan hillitöntä lumoa.

Hän ilmoittautui kuuluisan kreikkalaisen filosofin Aristoteleen katarsis-teorian kannattajiin. Katarsiksellahan tarkoitetaan sielun puhdistumista antiikin tragediassa.

Jo 300-luvulla e.Kr. elänyt Aristoteles mietti, miksi sen ajan ihmiset katsoivat teatterissa murheellisesti päättyviä tarinoita. - Hän tuli siihen johtopäätökseen, että katsojat puhdistuvat ikävistä tunteista katsomalla väkivaltaa, Hietala selitti.

Hän ei yhdy nykyään muodissa olevaan käsitykseen, jonka mukaan väkivallan katsominen lisäisi väkivaltaa. - Kuulun siihen koulukuntaan, joka pitää yllä katarsis-teoriaa.

Hietala uskoo elokuvien heijastavan kulloisenkin yhteiskunnan kipupisteitä. - Rakkaus- ja väkivaltamyytit auttavat kulttuureja pääsemään hankalien asioiden yli.

Mitä suositumpi jostain populaarikulttuurin tuotteesta tulee, sitä paremmin se Hietalan mukaan vastaa yhteiskunnan tiettyihin kipupisteisiin. - Se on yhteiskunnan senhetkisten ongelmien kirkkain peili, Hietala totesi.


”Elokuvan hahmoilla
terapeuttista merkitystä”

Elokuvilla Hietala näki myös terapeuttisia merkityksiä. - Esimerkiksi Uuno Turhapuron hahmo on auttamassa suomalaismiestä uuteen mieskuvaan siirtymisessä. Se lohduttaa ja auttaa miestä vaikeassa tilanteessa, hän totesi pilkahdus silmäkulmassa.

Myös James Bond on Hietalan mielestä terapeuttinen hahmo, joka on saanut vaikutteita Kristus-myytistä (maailman pelastustehtävä, kärsimys, pahan voittaminen).

Sivistyneen maailman ihmisinä me Hietalan mukaan puhumme tietysti väkivaltaa vastaan, mutta elokuvassa on mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisuutta, joka ei ehkä näytä toteutuvan normaalin oikeusjärjestelmän puitteissa.

- Tarvitaan siis korvikefiktio, hän jatkoi.

- Eri asia tietenkin on, miksi meille on näytettävä verta ja suolenpätkiä, Hietala totesi.

”Oikea väkivalta” ilmenee toimintaelokuvissa hänen mukaansa seuraavalla tavalla.

- Jos elokuvan alussa nähdään väkivaltaa, oikeudenmukaisuus toteutuu silloin, jos konna saa takaisin samalla mitalla. Ei yhtään enempää eikä vähempää.

Hän uskoo, että väkivaltaa katsotaan mm. kuolemanpelon takia. - Kuolema ahdistaa. Katsojat haluavat nähdä kuolemaa edes fiktiona, Hietala tiivisti.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä