-- Elokuvateatterissa pitäisi nähdä parempaa kuin kotona, sanoo Clone-filmifestivaalin johtaja Jussi Myllyniemi. Viikonvaihteessa Hämeenlinnassa keskustellaan siitä, tulisiko Suomeenkin saada digitaalitekniikalla varustettuja elokuvateattereita ja terävämpää tekniikkaa, kun teräväpiirtotelevisiot ja kotiteatterit ovat vallanneet olohuoneita.
Clone Film Festival näyttää esimerkkiä asentamalla Verkatehtaalle 400 000 euron arvosta huippulaitteistoa. Sitä on hankittu Yhdysvaltoja myöten. Tapahtumassa näytetään teräväpiirtokopioina muun muassa MRP Matila Röhr Productionin tuottama Taistelusukeltajat sekä tiededokumentti matkasta Marsiin.
Digitaalisesta tuotannosta kuullaan useita asiantuntijoitten puheenvuoroja. Lisäksi Cloneen sisältyy interaktiivinen lyhytelokuvaesitys.
Suomessa vain yksi digiprojektori
Suomessa on toistaiseksi vain yksi digitaalinen elokuvaprojektori: Finnkinolla, hankittu Elokuvasäätiön tuella, tietää festivaalijohtaja Myllyniemi.
-- Ilman valtion apua elokuvateatterien laitteistot eivät uusiudu, sillä pelkkä projektori maksaa 150 000 euroa. Samalla hinnalla saisi Hämeenlinnassa omakotitalon.
Yksi digitaalitekniikalla varustettu sali on tulossa ensi vuonna Hämeenlinnan Verkatehtaan elokuvakeskukseen. Sen myötä Clone-festivaalin yleisömäärän odotetaan kolminkertaistuvan nykyisestä 1 500:sta.
Pohjoismaista on elokuvateatterien digitalisoinnissa edennyt pisimmälle Norja, missä ala pyörii pitkälti julkisella rahoituksella. Digitaalisen elokuvan lontoolainen pioneeri Patrick von Sychowski kertoo, miten vuonomaahan toteutettiin toistakymmentä uuden tekniikan salia.
Meistä kaikista elokuvaajia?
Uuteen elokuvakulttuuriin ja -tekniikkaan keskittyvä festivaali järjestetään nyt kuudennen kerran. Aviteekki ry saa Suomessa ainutlaatuiseen tapahtumaansa tukea Elokuvasäätiöltä, Hämeenlinnan kaupungilta, Hämeen taidetoimikunnalta sekä laitetoimittajilta.
Ammattilaistuotannon lomassa Hämeenlinnassa esitetään niin sanottuja mikroelokuvia, joita syntyy vaikkapa videopuhelimilla. Tuloksia näkee esimerkiksi kotivideoportaalin kautta.
-- Jokaisella on kymmenen vuoden kuluttua nykyistä elokuvalaatua vastaava teräväpiirtokamera, veikkaa Myllyniemi. Hän ennakoi samalla yksittäisille ihmisille ja yhteiskunnalle päänsärkyä filmien arkistoinnista ja säilyttämisestä, sillä liikkuva kuva tietää valtavia tiedostomääriä.
-- Tärkeintä elokuvassa on vastaisuudessakin sisältö, hyvät tarinat.