Elokuvateattereilla menee Suomessa yleisesti ottaen hyvin, vaikka paikkakuntakohtaisia eroja toki on.
Näin sanoo Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja, Suomen Elokuvateatteriliitto ry:n toiminnanjohtaja Tero Koistinen, joka vierailee lauantaina Oulussa Oulun Elokuvakeskuksen järjestämässä seminaarissa.
Tilaisuudessa Koistinen valottaa elokuvateattereiden tulevaisuuden näkymiä.
Viime vuosina elokuvateatterisalien määrä on kasvanut ja samalla niiden varuste- ja palvelutaso ovat parantuneet. Huikeimpia elokuvaelämyksiä tarjoillaan tällä haavaa esimerkiksi Oulussa 4K-projektoritekniikalla ja Dolby Atmos -äänentoistojärjestelmällä.
Eteläisen Suomen erikoisimpia elokuvasaleja puolestaan sisustetaan muhkeilla nahkaistuimilla sivupöytineen, ja nautiskella niissä voi paitsi itse elokuvasta myös jos jonkinmoisesta tapaksesta ja juomasta.
Elokuvasalien määrä notkahti Suomessa 2010-luvun alussa alle 300:n. Viime vuonna elokuvia voitiin näyttää Suomessa kuitenkin 346 salissa.
Viimeiset neljä vuotta elokuvissa on käynyt yli kahdeksan miljoonaa katsojaa vuosittain, ja vuonna 2017 hätyyteltiin jo yhdeksän miljoonan katsojan rajaa.
Katsojamäärät alkavat Koistisen mukaan olla samalla tasolla kuin ne olivat 1980-luvun alussa ennen kotien videonauhurilaitteiden ja VHS-kasettien yleistymistä.
Elokuvien katselu kotisohvalta on tänä päivänä monille yhä isompi houkutus Netflixin ja muiden suoratoistopalveluiden ansiosta. Eikö tämä ole aiempaa vakavampi uhka leffateatteribisnekselle?
– Ensisijaisesti elokuvateatterit kilpailevat kaikesta siitä vapaa-ajasta, mitä ihmiset viettävät kodin ulkopuolella. Elokuvateatterin pitääkin olla paikka, jonne halutaan mennä, Koistinen sanoo.
– Kovin kilpailu elokuvateattereiden ja suoratoistopalveluiden välillä liittyy siihen, säilyykö elokuvateattereilla yksinoikeus ensi-iltaelokuviin.
Koistisen mukaan iso trendi maailmalla ja Suomessa ovat edelleen monisaliset elokuvateatterit eli multipleksit.
– Kun käytössä on monta salia, se tarkoittaa sitä, että volyymi pyörii. Myös oheismyynti on näissä tärkeää.
Toisena trendinä Koistinen mainitsee erikoispalvelukonseptin mukaiset, kuten ruoka- ja juomatarjoilun mahdollistavat teatterit.
– Kolmas trendi ovat premium-salit, joissa elokuvaelämyksen tasoa nostetaan muun muassa esitystekniikan, äänentoiston ja istuimien avulla.
– Tietenkään ei pidä unohtaa elokuvien merkitystä. Eihän kukaan tule kovin pitkään pelkkää teatteria katsomaan. Kotimainen elokuva on suomalaisille elokuvateattereille suorastaan elintärkeä.
Elokuvien ohella elokuvateattereissa on alettu näyttää 2000-luvulla myös muunlaista ohjelmistoa, kuten ooppera- ja balettiesityksiä, musikaaleja sekä taidedokumentteja.
Koistisen mukaan esimerkiksi oopperaesitykset ovat kiinnostaneet yleisöä pieniä paikkakuntia myöten, alkuaikojen epäilyksistä huolimatta.
Elokuvissa käyntien perusteella Oulu on kuudenneksi suurin elokuvakaupunki Helsingin, Tampereen, Espoon, Turun ja Vantaan jälkeen.
Finnkino Plazan, Starin ja Elokuvakeskuksen näytöksissä käy lähemmäs puoli miljoonaa katsojaa vuodessa.
Koistisen mielestä Oulun tilanne on hyvä, koska elokuvayleisö ei ole yhden toimijan varassa. Koistinen ei malta olla kehaisematta Kantaloiden perheyrityksen pyörittämää elokuvateatteria.
– Se tunnetaan paitsi palvelustaan myös siitä, että siellä on osattu investoida oikeaan aikaan.
Elokuvateatteriemme nykytila ja tulevaisuus -seminaari elokuvateatteri Studiossa (kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, 2. krs) 23.2. kello 11–13.30. Vapaa pääsy.