Oulun tasokas lastenelokuvafestivaali ansaitsisi nykyistä suuremman näkyvyyden. Monen silmissä Oulu on kuitenkin kaukana, eikä lastenkulttuuri ole vieläkään noussut ansaitsemaansa arvoon.
Oulussa tällä viikolla järjestettävä kansainvälinen lastenelokuvien festivaali juhlii aiheesta. Tapahtuma järjestetään nyt jo 25. kerran. Monen näyttävin puittein pystytetyn elokuvajuhlan elämä on jäänyt paljon lyhyemmäksi.
Oulun festivaalilla on vakiintunut paikkansa kotimaisten elokuvatapahtumien joukossa. Se myös kuuluu parhaaseen oululaiseen kulttuuritarjontaan.
Kun ensimmäinen Oulun lastenelokuvafestivaali järjestettiin 1982, lastenelokuva oli lajityyppinä sysätty marginaaliin. Teatteritarjonnassa oli vain muutamia lastenelokuvia vuodessa. Kotimaassa muutama uskalikko ohjasi lapsille elokuvia, joita osa elokuvan ammattilaisista ei edes pitänyt oikeana kulttuurina.
On kaupungille kunniaksi, että tuosta horroksesta herättiin ensimmäisten joukossa juuri Oulussa. Edelleenkään Suomessa ei ole toista lastenelokuviin keskittyvää tapahtumaa.
Oulun festivaali on tarjonnut kohta neljännesvuosisadan ajan elokuvia, joista osa on menestynyt myös kaupallisesti, mutta myös sellaisia tuotantoja, jotka eivät ole koskaan päässeet Suomessa laajaan teatterilevitykseen. Tämän jälkimmäisen tarjonnan esiin nosto on Oulun lastenelokuvafestivaalin tärkeimpiä saavutuksia.
Kyynisesti voisi väittää, että vain kaupallinen menestys kertoo, mikä todella on lasten mieleen. Näin ei kuitenkaan ole. Mitkään ylistyssanat eivät riittäisi nostamaan kassamenestykseksi vaikkapa lastenelokuvaa Iranista, josta on aika ajoin tullut maailmalle suoranaisia lajityypin helmiä. Keskinkertaisestikin onnistunut Disneyn tuotanto tapaa nousta kassamagneetiksi jo pelkkien valtavien markkinointipanostusten ansiosta.
Myös Oulun festivaalin lasten raati on osoittanut valinnoillaan, että parasta ei läheskään aina ole se, mikä on suurimmalla euro- tai dollarikasalla tuotettu ja näyttävimmin mainostettu.
Lasten- ja nuortenelokuvafestivaaleja järjestetään runsaasti eri puolilla maailmaa. Yksin marraskuussa niitä on Oulun lisäksi esimerkiksi Intian Mumbaissa, Armenian Jerevanissa, Espanjan Madridissa, Sveitsin Bellinzonassa ja Turkin Istanbulissa. Oulun festivaali ei ole tapahtuma, josta kohistaan maailmalla, mutta suurta näkyvyyttä eivät tapaa saada muutkaan lastenelokuvajuhlat. Joka tapauksessa Oulun festivaali on noussut tunnustetuksi tapahtumaksi alan sisällä. Tätä osoittaa sekin, että Oulun tapahtuman järjestäjät ovat saaneet kutsuja muiden festivaalien raateihin.
Suomalaisessa julkisuudessa Oulun festivaali ei edelleenkään saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Jos sama tapahtuma järjestettäisiin Helsingissä, valtakunnallinen rummutus olisi varmasti toista luokkaa. Marraskuinen tapahtuma Oulussa ei epäilemättä sytytä esimerkiksi elokuvista raportoivia journalisteja siinä määrin kuin vaikkapa yöttömän yön elokuvajuhla Sodankylässä, jossa elokuvien katseluun voi yhdistää julkkisten bongailua ja suomalaisen kesäyön perinteisiä nautintoja. Pakko on tehdä sekin arvio, että lastenkulttuuri on Suomessa yhä aliarvostettua.
Oulun festivaalin onnistumista ei silti mitata vain sen saamalla julkisuudella. Tapahtuman menestystä kannattaa arvioida ennen kaikkea sen perusteella, millaisen vastaanoton se saa kohdeyleisöltään lapsilta. Tämänkin mittarin perusteella Oulussa on onnistuttu hyvin.