Vanhan elokuvanteon maksiimin mukaan lasten ja eläinten kanssa työskentely tekee kaikesta moninkerroin vaikeampaa. Ulrika Bengtsin esikoispitkässä elokuvassa Iris nähdään sekä lapsia että sikoja, mutta ohjaaja allekirjoittaa yllämainitun väitteen vain puolittain.
"Vinkkinä niille, jotka haluavat kuvata pikkuporsaita, se on parasta tehdä kun ne ovat alle kaksiviikkoisia. Sen jälkeen niistä tulee melkoisen mahdottomia käsitellä."
Sen sijaan lasten kanssa työskentelystä Bengtsille jäi vain hyviä kokemuksia.
"Tietenkin täytyy ymmärtää, ettei lapsi ole aikuinen ja esimerkiksi yhtä pitkiä päiviä ei voi kuvata."
Bengts ylistää lapsitähteään, 10-vuotiasta Agnes Koskista, joka esittää nimihenkilö Iristä, hienohelmaista tukholmalaistyttöä, joka joutuu sukulaisten hoiviin 1800-luvun lopun Ahvenanmaalle.
"Päähenkilöä varten järjestettiin koekuvauksia Ahvenanmaalla, Vaasassa ja Helsingissä. Vaasan castingissa Agnes oli kolmas näkemämme tyttö, ja tunsin heti että hänessä on jotain erikoista. Agneksella oli luonnollinen kommunikaatio kameran kanssa ja rytmityksen taju, mutta koska näkemättä oli vielä satoja lapsia, ajattelin että tämä on liian varhaista", Bengts kertoo.
Lue lisää elokuvasta perjantain Kalevasta!