Kaksi kuukautta ensi-iltansa jälkeen ohjaaja Feodor Bondartshukin elokuva Yhdeksäs komppania (Deviataia rota), venäläinen supertuotanto, jossa kerrotaan nuorten varusmiesten kohtaloista Afganistanin sodassa, menestyy edelleen hienosti Venäjällä.
Elokuvan on nähnyt jo viisi miljoonaa katsojaa, ja se on kiinnittänyt myös maan ensimmäisen katsojan, Vladimir Putinin huomion. Hän järjesti virka-asunnollaan Novo-Ogarevossa yksityisnäytännön, jonne hän kutsui elokuvan näyttelijät, Afganistanin sodan veteraaneja sekä joitakin lähipiiriinsä kuuluvia.
"On hienoa, että nuoret ovat kiinnostuneet elokuvasta", Putin totesi.
Hollywoodin suurtuotantojen malliin tehty elokuva tarjoaa runsaasti verta ja erikoistehosteita. Sen budjetti on venäläiselle elokuvalle poikkeuksellisen suuri, yhdeksän miljoonaa dollaria. Elokuvan aiheena on tuskallinen jakso menneisyydessä: neuvostoarmeijan juuttuminen Afganistaniin.
"Me
voitimme"
Elokuva kertoo nuorten varusmiesten vastoinkäymisistä heidän puolustaessaan asemiaan Khostin ylängöllä sodan viimeisinä päivinä.
Komppanian johto unohti heidät kukkulalle, ja he kuolivat suorittaessaan velvollisuuttaan - eli surmatessaan afgaanitaistelijoita ja naapurikylien siviilejä - tietämättä, että Moskovassa neuvostojohto oli jo allekirjoittanut vetäytymissopimuksen.
Elokuvan viimeisessä kuvassa ainoa hengissä säilynyt nuorukainen julistaa: "Me voitimme".
"Tarkoitus ei ollut luoda poliittista elokuvaa Afganistanissa tehdyistä virheistä, vaan kuvata ystävyyttä sukupolveni nuorten kesken", kertoo elokuvan ohjaja Feodor Bondartshuk.
Elokuvassa on muutamia kohtia, jotka ovat venäläisen yleisön silmissä uskallettuja. Niinpä eräässä kohtauksessa kouluttaja selittää varusmiehille, että "Afganistania ei ole koskaan saatu vallattua, ei kukaan tule sitä koskaan valtaamaan".
Maineen
palautus
Muuten elokuva ei esitä kritiikkiä sen paremmin neuvostosotilaiden esimiesten kokemattomuutta kuin sodan syitäkään kohtaan, eikä se arvostele niitä julmia keinoja, joita sadistinen kouluttaja, luutnantti Dygalo käyttää - hän pieksää "poikansa" ja potkii heitä kasvoihin.
Sodan seurauksia Afganistanille - miljoona kuollutta, viisi miljoonaa pakolaista ja kymmenen vuotta sisällissotaa - ei oteta elokuvassa lainkaan esille.
Sen sijaan elokuva pyrkii palauttamaan Afganistanin "sankareiden", taisteluissa kuolleiden (virallisten tilastojen mukaan Venäjällä kaikkiaan 13 500) ja niistä hengissä selvinneiden maineen. Elokuva on isänmaallinen ja nostalginen.
"Emme tienneet, ettei maata enää kahta vuotta myöhemmin olisi olemassa, ja ettei sen mitaleiden kantaminen enää olisi muodissa", sanoo ääni elokuvan lopussa.
Viranomaisten suitsuttama ja ennennäkemättömästä julkisuudesta nauttiva elokuva hymyilyttää kuitenkin joitakin nuoria venäläisiä, jotka näkevät siinä vain "syksyn kutsuntojen mainoksen".
Ellokuvan ohjaaja Feodor Bondartshuk on vastikään nimitetty johtopaikalle valtaa pitävän Yhtenäinen Venäjä -puolueen nuorisojärjestössä.