"E­lo­ku­va-alan vene keikkuu vielä pit­kään" – elo­ku­va­jour­na­lis­tin mie­les­tä ra­hoit­ta­jien on myös kat­sot­ta­va peiliin

Ylen maanantaina julkaisema juttu elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen työmetodeista keikuttaa elokuva-alan venettä vielä pitkään, arvelee elokuvajournalisti Kalle...

Ohjaaja Aku Louhimies Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa viime vuonna.
Ohjaaja Aku Louhimies Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa viime vuonna.
Kuva: Kimmo Penttinen

Ylen maanantaina julkaisema juttu elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen työmetodeista keikuttaa elokuva-alan venettä vielä pitkään, arvelee elokuvajournalisti Kalle Kinnunen.

– On surullista lukea, että tällainen melkein järjestelmällinen käytös on voinut jatkua niin pitkään. Erityisen surullista on, että näin monet ihmiset ovat kärsineet niistä rakenteista, jotka johtuvat alan pienuudesta. Pelätään vaikean ihmisen leimaa ja ehkä ajatellaan, että tällainen on normaalia, Kinnunen sanoo.

Kinnusen mukaan myös koko elokuva-alan rahoitusportaan ja muidenkin tahojen pitäisi nyt katsoa peiliin. Hän muistuttaa, että Suomessa monien elokuvien rahoituksesta jopa puolet tulee Elokuvasäätiöltä.

– Säätiössä ja televisiokanavilla kyllä nyt punnitaan, miten näyttelijöiden ja työryhmän työolosuhteita voidaan valvoa paremmin ja miten valvonta hoidetaan.

Työolot riippuvat sopimuksista

Elokuva-alan hyvin tunteva Kinnunen sanoo, ettei hänellä ollut Louhimiehen osalta mitään aavistusta, että kysymys voisi olla näin laajasta asiasta.

Näyttelijöiden työolot riippuvat Kinnusen mukaan sopimuksista eli siitä, millaiset olot näyttelijät hyväksyvät ja mihin he sitoutuvat.

– Ongelma on silloin, jos näyttelijä joutuu yllättymään kuvauksissa joko kameran edessä tai muuten eli häneltä vaaditaan jotain, mikä ei ole alan normaalien käytäntöjen tai aiemman sopimuksen mukaista.

Kinnunen kertoo tehneensä viime heinäkuussa Anton Vanha-Majamaan kanssa jutun Suomen Kuvalehteen Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan kuvauksista. Juttu ei tosin käsitellyt näyttelijöitä vaan muuta työryhmää.

– Useat henkilöt olivat kokeneet, että olosuhteet, vaatimukset ja työtunnit olivat kohtuuttomat eivätkä vastanneet sopimuksia.

Näyttelijäliitto vaatii toimia - Elokuvasäätiö aikoo käsitellä asiaa

Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Kuusikko vaatii, että Elokuvasäätiö ja kulttuuriministeriö ryhtyvät toimiin näyttelijöihin kohdistuvien väärinkäytösten kitkemiseksi.

– Toivon, että tämä ei jää tähän. Koko toimintakulttuuriin pitää puuttua. Elokuvia kuitenkin tehdään julkisella rahalla, sanoo Kuusikko.

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen sanoo, että valtionavustuksia myöntävän säätiön on vaikea toimia, sillä se ei ole mukana elokuvanteossa käytännössä. Kysymykseen siitä, myöntääkö säätiö entiseen tapaan rahaa hankkeille, joissa Louhimies on ohjaajana, Saarinen ei osaa suoraan vastata.

– Meillä ei ole oikeudellisesti perustetta estää ketään hakemasta, lopputulos on kokonaisharkinnan tulos.

Saarinen lisää, että säätiö ei virallisesti voi ottaa julkisuudessa kerrottuja asioita huomioon. Hän kuitenkin pitää inhimillisenä, jos tällaiset asiat vaikuttavat.

– Se on sitten toinen asia, miten meidän esittelijämme suhtautuvat tällaisiin hakijoihin näin yleisesti ottaen.

Kulttuuriministeri Terho ei ota kantaa Louhimiehen tapaukseen

Kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) ei halua kommentoida Ylen uutisoimaa Aku Louhimiehen tapausta.

– Ministeri tai ministeriö ei ota kantaa yksittäistapauksiin. Me emme ole tuomioistuin vaan lainsäätäjä, hän sanoo STT:lle.

Terho tähdentää, että kaikki häirintä ja syrjintä on jo olemassaolevan lainsäädännön vastaista, ja ministeriö haluaa vaikuttaa siihen, että lakia noudatetaan.

– Näitä asioita voidaan pitää esillä eri keskusteluissa, joita käydään, hän sanoo.

Ilmoita asiavirheestä