Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Elo (sd.) näkee Suomen ulkopoliittisen johdon arvostelun takana "Nato-intoilijoiden" turhautumisen.
Ulkopoliittinen keskustelu on hänen mielestään periaatteessa myönteistä, mutta viime aikojen sanailusta kuultaa läpi taustalla oleva poliittinen tarkoituksenmukaisuus.
Syytettyjen penkille hän sijoittaa mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.).
Elo korostaa, ettei arvostelijoilla ole hänen mielestään omia vaihtoehtoja. Kyse on pikemminkin nyanssierojen etsimisestä erityisesti EU-politiikassa hallituksen ja presidentin linjojen välillä.
Perustuslakiin olisi Elon mielestä tullut kirjata selvästi, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa. Siihen lisätty presidentin yhteistoiminta hallituksen kanssa hämärtää sen, kenellä loppujen lopuksi on viimeinen sana. EU-politiikkakin on Elon näkemyksen mukaan suurelta osin ulkopolitiikkaa.
Esimerkiksi EU:n Venäjän-politiikka on sitä mitä suurimmassa määrin. Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vasta muotoutumassa, joten presidentillä tulisi olla sen kehittämisessä hyvin ratkaiseva rooli.
Elo näkee ristiriidan siinä, että suoralla vaalilla valittavan presidentin asemaa on menty heikentämään.
- Pitkäaikaisena kansanedustajana ja kansainvälisen politiikan seuraajana antaisin erinomaisen arvosanan Haloselle ulkopolitiikan johtajana. Arvostelijoilta pitää kysyä, mikä Suomen asemassa on vikana. Meillä on erinomaisen vakaat olot, Elo huomauttaa.
Suomella ei ole asiaa EU-ytimeen
EU-politiikassa Eloa kummeksuttaa turhanpäiväinen puhe Suomen tarpeesta olla unionin ytimissä. Sellainen ei ole mahdollista pienelle ja kaukaiselle maalle. Saksa ja Ranska ovat EU:n ydin. Muut maat Britannia ja Italia mukaanluettuna ovat sen ulkopuolella.
Yhden näkemyseron Elo löytää itsensä ja presidentti Tarja Halosen välillä. Hän on valmis hyväksymään EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatiot pelkästään EU:n omalla mandaatilla, jos YK ei poikkeuksellisesti esimerkiksi ajallisista syistä tai sisäisten erimielisyyksien vuoksi kykene päätöksentekoon.
Elo ei ymmärrä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan näkemystä siitä, että Nato olisi Suomelle todellinen vaihtoehto. Nato itsekin edellyttää, että liittymisellä pitää olla kansan tuki. Sellaista tilannetta ei ole näköpiirissä.
Valiokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) Nato-myönteisyys ja amerikkalaismielisyys eivät saa Elolta ymmärrystä. Hänen mielestään Jaakonsaaren tulisi tukea hallitusta eikä keikuttaa venettä.
- SDP:n eduskuntaryhmän johdonkin tulee vakavasti pohtia, voiko Jaakonsaari tässä asemassaan jatkaa hallituksen ja presidentinkin linjausten arvostelua.
Arvostelijoiden ryhmään Elo niputtaa myös kokoomuslaiset, joilla ulkopolitiikka on hänen mielestään enemmän sohimista kuin osaamista. Puolueen puheenjohtajan Jyrki Kataisen kokemus tältä alalta on vähäinen. Elo ei myöskään ymmärrä Kimmo Sasin (kok.) äskettäin tekemää kirjallista kysymystä siitä, oliko presidentti Halosella hallituksen lupa puhua YK:ssa siten kuin puhui.