Keikat: Lava ei kes­tä­nyt Dream Thea­te­ria Oulussa – keikka pe­rut­tiin viime het­kel­lä tur­val­li­suus­syis­tä

Asuminen: Hiuk­ka­vaa­ra­lai­ses­sa pa­ri­ta­los­sa betoni yh­dis­tyy pas­tel­liin, moderni vin­ta­geen

Luitko jo tämän: Po­lii­si­par­tio törmäsi ja­lan­kul­ki­jaan suo­ja­tiel­lä, jonka vaa­ral­li­suus to­det­tiin jo vuosia sitten

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Eljas Erkon arkisto avautuu

Talvisodan syttymishetkiin 65 vuotta sitten uskotaan saatavan uutta tietoa, sillä päätoimittaja Eljas Erkon arkistot on avattu kahdelle tutkijalle.

Talvisodan syttymishetkiin 65 vuotta sitten uskotaan saatavan uutta tietoa, sillä päätoimittaja Eljas Erkon arkistot on avattu kahdelle tutkijalle.

Erkko toimi ulkoministerinä, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939. Samalla hän oli Helsingin Sanomien päätoimittaja.

Aiemmin Erkon arkistoihin ei ole laskettu tutkijoita.



Sormia syyhyttää


Sotahistorian professori Ohto Manninen ja journalistiikan professori Raimo Salokangas kirjoittavat elämäkertaa Eljas Erkosta.

"Arkisto on aiemmin ollut suljettu ulkopuolisilta. Se on Sanoma Oy:n yksityinen arkisto ja monet vastaavat yksityisarkistot päästävät tutkijoita sisään aika harvoin", Salokangas sanoo.

Salokangas myöntää, että sormia syyhyttää päästä tutkimaan Erkon papereita ja muistiinmerkintöjä. Hän kertoo vierailleensa Helsingin keskustassa sijaitsevassa arkistorakennuksessa kertaalleen.

"Kävin vilkaisemassa siellä. Yhtään mappia en vielä avannut, sillä elämäkertatyö alkaa ensi kesänä."



Tärkeää lisätietoa


Raimo Salokankaan työhön kuuluu Erkon sanomalehtitoiminnan kartoittaminen. Sanomalehtien merkitys Suomen sisä- ja ulkopolitiikassa oli suuri ennen sotaa. Manninen kirjoittaa Erkon poliittisen toiminnan historian.

"Erkko oli kahdella tavalla merkittävä: hän oli lehtikeisari sekä ministeri ja poliittinen vaikuttaja", Salokangas kuvaa.

Arkistoista odotetaan jonkinlaista lisävalaistusta Suomen käymään talvisotaan. Viime vuosina Suomessa on keskusteltu talvisodasta monesta eri näkökulmasta. Väittelyissä on aina noussut esille ulkoministeri Eljas Erkon arvoituksellinen hahmo.

Arvostelijoiden mukaan talvisota olisi voitu välttää, jos Suomi olisi myöntynyt Neuvostoliiton vaatimuksiin syksyllä 1939 ja luovuttanut alueitaan. Erkko kuitenkin oli todennut, ettei "ryssä uskalla hyökätä, se vain bluffaa".

Erkkoa on myös pidetty liian hyväuskoisena. Hän luotti, että hädän hetkellä lännestä saadaan apua demokratian ja diktatuurin väliseen taisteluun.



Kovapintainen Erkko


Venäläisten historiantutkijoiden mukaan maat ajautuivat sotaan kahden peräänantamattoman henkilön vuoksi. Neuvostoliitossa kovaa linjaa edusti ulkoministeri Vjatsheslav Molotov, Suomessa Erkko.

Erkko kutsui suomalaiset neuvottelijat pois Moskovasta loppusyksystä 1939 äkäisellä viestillä: "Teillä on parempaakin tekemistä."

Neuvostoliiton ja Saksan välisessä Ribbentrop-sopimuksessa Suomi oli sijoitettu idän etupiiriin yhdessä Baltian maiden kanssa. Neuvostoliitto miehitti Suomea lukuunottamatta muut pienet naapurivaltionsa.

Erkon elämäkerta valmistuu parin kolmen vuoden kuluessa. Sen kustantaa WSOY. Kirja on jatkoa Seppo Zetterbergin kirjoittamalle Eero Erkon elämäkerralle. Eero Erkko oli Eljaksen isä.