Televiestintäyhtiö Elisa ja sen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila muuntuivat loppusyksystä velloneessa irtisanomiskeskustelussa liki pahan ruumiillistumiksi yhtiön ilmoitettua suunnitelmistaan vähentää roimasti henkilöstöään. Ammattiliitoissa epäiltiin mittavien irtisanomisten olevan osoitus yrityksen lyhytnäköisestä omistajapolitiikasta ja kyvyttömyydestä pitkäjänteiseen liiketoimintaan - yhtiöhän kertoi samalla parantuneesta ja voitollisesta tuloksesta.
Yhtiön kutsu yt-neuvotteluihin tuli keskustelun roihahtamisen kannalta otolliseen saumaan, sillä pitkin vuotta tippuneet irtisanomisuutiset olivat jo nostattaneet ay-väen verenpainetta.
Elisa-uutiseen reagoitiinkin nopeasti. Mm. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen esitti pikaisia neuvotteluja työmarkkinaosapuolten välille ja STTK:lainen Toimihenkilöunioni palkansaajien yhteistä mielenilmausta, esimerkiksi vartin mittaista yleislakkoa. Ay-liikkeen keskinäisen sähläämisen jälkeen palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhdessä Työn puolesta -nimen saaneen mielenilmauspäivän 12. joulukuuta.
Puhemyllyyn antoi lisävauhtia sekin, että kaksi päivää Elisan ilmoituksen jälkeen työministeriö tiedotti asettaneensa komitean valmistelemaan yhteistoimintalain kokonaisuudistusta. Samaan syssyyn annettiin yt-lain kehittämistä pohtineelle riitaisalle työryhmälle jatkoaikaa helmikuun puoliväliin.
Palkansaajajärjestöissä on kovin sanoin ja moneen otteeseen arvosteltu yt-lain kuivahtaneen kuolleeksi kirjaimeksi ja silkaksi irtisanomislaiksi.
Myös Elisassa henkilöstö vastasi yt-neuvottelukutsuun puolentoista päivän mittaisella mielenilmauksella, kun todellisia yt-neuvotteluja ei uskottu olevan tulossa. Yt-neuvottelujen aluksi jouduttiinkin käymään pelisääntökeskustelu, jonka jälkeen yhtiön johto ja pääluottamusmiehet kertoivat ratkaisuja etsittävän "avoimesti ja rakentavasti yt-lain hengen mukaisesti". Neuvotteluille varattiin myös selvästi enemmän aikaa kuin lain edellyttämät kuusi viikkoa.
Irtisanomisryöpytyksen pohjalla muhivat myös SAK:n ja STTK:n pettymykset viime tuponeuvotteluista, joissa ne olivat turhaan yrittäneet saada vastapuolta taipumaan työnantajien maksettavaksi tulevaan ns. muutosturvarahaan irtisanomistilanteissa. Ilman kummempia ennustajanlahjojakin voi povata, että aiheeseen palataan seuraavalla neuvottelukierroksella.
Myös toimitusjohtaja Mattila on epäillyt yhtiön joutuneen ottamaan harteilleen yleistä irtisanomisten herättämää turhaumaa ja ärtymystä.
"Meidän ajoituksemme ehkä tuli sellaiseen ajankohtaan, että työntekijäpuolella on tietyllä tavalla tullut mitta täyteen. Sekin varmaan nosti intensiteettiä tässä keskustelussa meidän osaltamme", hän totesi STT:lle marraskuussa.