Tietoliikenneyhtiö Elisa irtisanoo 520 henkilöä. Kun eläkejärjestelyt ja määräaikaisten työsuhteiden lopettamiset lasketaan mukaan, niin konserni leikkaa yhteensä 903 työpaikkaa. Maanantaina päättyneitä yt-neuvotteluja luonnehditaan työntekijäpuolellakin asiallisiksi.
"Apea on tunnelma", Elisan pääluottamusmies Martti Sorsa kuvasi tiistaina.
Mihinkään erokirjeisiin eivät elisalaiset suostuneet. Niinpä sadat työntekijät saivat tiistaina kukin kuulla raskaan uutisen esimieheltään henkilökohtaisesti. "Mahdollisimman ihmisiä kunnioittavasti." Sen jälkeen saattoi lähteä loppupäiväksi kotiin, Sorsa kertoo.
Yt-neuvottelut olivat kuluneet Sorsan mukaan "alkuvaikeuksien jälkeen asiallisesti, vaikkei yhtä mieltä oltukaan". Neuvottelujen piiriin joutui puolet konsernin väestä eli noin 3 800 henkilöä 13 yrityksestä pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella ja Radiolinjan palvelujen osalta ympäri maata. Ulkopuolelle jäivät vain esimerkiksi asiakaspalvelukeskuksissa välittömästi asiakkaita palvelevat.
Lopputulos on vain hieman ennakoitua valoisampi. Sillä jo yt-neuvottelujen alussa vähentämistarpeeksi arvioitiin 900 henkilöä, sekä lisäksi määräaikaisia. Nyt henkilökuntaa supistetaan 761 vakituisella, tästä on eläke- ja muita vapaaehtoisia ratkaisuja 241 ja varsinaisia irtisanomisia 520. Lisäksi päättyy 142 määräaikaista työsuhdetta.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan neuvottelujen aikana löytyi eläke- ja uudelleensijoittumisratkaisuja, että vakituisten työpaikkojen vähennystarve pieneni alkuasetelmista.
Sanelu loppui
Valtaosa irtisanotuista on Toimihenkilöunionin jäseniä. Myös liiton työsuhdeasiainjohtaja Timo Vaittinen kiittää yt-neuvotteluja käydyn avoimesti ja asianosaiset ovat päässeet vaikuttamaan asiassa.
Vaittinen katsoo, että varsinkin yhteiskunnan reaktiot jo syksyllä Elisan ilmoituksen tiimoilta ja virinnyt keskustelu yritysten vastuusta ovat vaikuttaneet myönteisesti. "Saneluilmapiiri on muuttunut neuvotteluilmapiirin suuntaan."
Irtisanomisaika alkaa maaliskuulta. Irtisanottavia tuetaan siten, että yhtiö järjestää uudelleensijoitusvalmennusta. Lisäksi ryhdytään uudelleen- ja täydennyskoulutukseen yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa. Pääluottamusmies Sorsa uskoo markkinoinnin auttavan. "Toivon mukaan käyttävät hyväkseen. Ihmisiähän ei voida pakottaa."
Nopeammin takaisin
"Kolme ensimmäistä kuukautta ovat kriittisiä. Niiden jälkeen työttömyys uhkaa pidentyä", tietää SAK:n vastaava lakimies Jorma Ruuskanen.
Samalla hän kiittää Elisan mallia, jossa irtisanottavia autetaan heti uuteen alkuun. Nopeus on sekä kokonaisedun että ihmisen edun kannalta hyödyllistä.
Tähän asti painotus on Suomessa ollut pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Yhteistoimintamenettelyä kehittävä tupo-työryhmä sen sijaan pyrkii tehostamaan irtisanottujen uudelleentyöllistymistä. Aikalisän saaneen työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi kuukauden kuluttua.
"Ajatuksena on se, että heti kun irtisanominen on tapahtunut, käynnistyy prosessi, jossa katsotaan, mikä on ihmisen tilanne", Ruuskanen kertoo.
Nyt käytäntö on kirjavaa, joten tarvitaan yleiset pelisäännöt yrityksille ja työvoimahallinnolle. "Työnantajalla pitää olla tietty vastuu työntekijöistään myös siinä vaiheessa, kun niistä haluaa päästä eroon."
Keskustelua käydään vielä etenkin siitä, miten työtekijä voi käyttää jäljellä olevaa työ- tai irtisanomisaikaa - se vaihtelee kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen - uuden työn etsimiseen tai uudelleenkouluttautumiseen. Nykyään tilanne vaihtelee, joskin tavallista on jo sekin, että palkka maksetaan käteen ilman työvelvoitetta.
Tarkoituksena olisi tukea ohjelmaan osallistuvaa ansiomenetysten osalta. Yhdeksi rahoitustahoksi voidaan Ruuskasen mukaan ajatella yritysten kollektiivista koulutusrahastoa. Rahoitustarve tosin riippuu niin toimista kuin koulutusajan pituudestakin. Myös suhdanteet ja missä päin Suomea työntekijä sattuu olemaan, vaikuttavat asiaan.
Yt-lakia uusitaan
Uusi yt-lakia uudistava komitea on vastikään aloittanut työnsä Kari-Pekka Tiitisen johdolla. Kolmikantainen, 20-henkinen ryhmä istuu aina vuoteen 2006 asti.
"Irtisanomisten pitäisi olla vain pieni osa yt-laissa. Mutta nehän ovat eniten nousseet esille", toteaa komitean jäsen, sopimusvastaava lakimies Heli Ahokas STTK:sta. Onkin tärkeää jatkossa erottaa toisistaan kriisitilanteet ja jatkuva yt-toiminta, hän arvioi.
Yhteistoiminnan alkuideana on yhdistää ajatukset, joilla yritys yhdessä henkilöstön kanssa koko ajan parantaa toimintaedellytyksiään, eikä vain perkaaminen, kun menee huonosti. Näin yt-lain viilaamisessa kyse on myös tärkeästä ennakoinnista, jonka avulla työpaikat voitaisiin turvata Suomessa.