Vuonna 2000 valmistuneen Pohjois-Pohjanmaan metsäsertifioinnin jälkiseurannassa löytyy edelleen uusia arvokkaita luontokohteita. Tällä viikolla on tarkastettu metsiä 35 eri kohteessa Kärsämäellä, Muhoksella, Haukiputaalla, Simossa ja Kuivaniemellä. Kohteista 28 oli hakkuukohteita ja seitsemän kunnostusojituskohdetta.
Haukiputaalla arvioitiin tiistaina muun muassa erästä arvokasta noin hehtaarin laajuista lehtoa, joka löytyi siinä vaiheessa, kun alueelle tehtiin metsänhoitosuunnitelmia.
Lehdon katsotaan täyttävän sertifioinnissa esitetyt määritelmät arvokkaasta elinympäristöstä ja sen suojelua pidetään tärkeänä. Alue rajattiin lehtoalueen kohdalta ja se jätettiin hakkaamatta.
"Haukiputaalla näitä on löytynyt vähän. Myös metsänomistaja on halunnut säilyttää sen hakkuilta", iloitsee Haukiputaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Sipola.
Sipolan mukaan lehtonotkelmassa kasvaa muun muassa kieloja, sudenmarjaa ja raitaa. Tämän kertaisissa tarkastuksissa kiinnitettiin erityishuomio arvokkaiden elinympäristöjen, kuten lehtojen, purojen, lähteiden ja kallioiden sekä ojitusten hoitoon.
Vuosittain tehtävillä määräaikaisarvioinneilla arvioidaan metsänhoidon tasoa FFCS-sertifikaatin mukaisesti. Arvioinnin tekee DNV Certification Oy, joka on yksi puolueettomista sertifiointiyrityksistä.
Arvioitavana ovat kaikki keskeiset metsäorganisaatiot, metsäteollisuus ja metsänomistajat. Tarkastusraportti annettiin sertifikaatin hakijoille keskiviikkona.
"Asiat näyttävät olevan kunnossa", vakuuttaa kehittämispäällikkö Pekka Saikkonen Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta. Saikkosen mukaan metsänomistajat ovat omaksuneet suojeluarvot kiitettävästi metsänhoidossa.
"Tarkastusraportissa ei tullut esiin yhtään poikkeamaa sertifikaatin kriteereistä", Saikkonen kehuu. Raportissa annettiin muutama lievä huomautus etenkin kunnostusojitusten osalta sekä joidenkin arvokkaiden alueiden liian pienestä rajauksesta. Ojitukset tuppaavat olemaan liian syviä ja Saikkosen mukaan ojitusten ja vesistöjen hoitoon kiinnitetään tulevaisuudessa entistä tarkempaa huomiota.
"Totta kai ulkopuolisen tekemä arviointi aina vähän jännittää, mutta kun näitä on joka vuosi tehty ja toimittu saatujen ohjeiden mukaisesti, olen ollut luottavainen."
Puutteita suojelussa ja ojituksissa
Pääarviointia tekevä Rolf Arnkil DNV Certificationista sanoo, että arvioinneissa paljastuvat yleisimmät puutteet ovat arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisessä, vesiensuojelussa ja kunnostusojitusten hoidossa. Jos poikkeamia sertifikaatin määräyksistä ilmenee, koko sertifikaatti voidaan peruuttaa.
Vapaaehtoista sertifikaattia pidetään tärkeänä etenkin metsätuotteita vievälle teollisuudelle.
"Sertifikaatille on kysyntää ja tietyille markkina-alueille ei käytännössä pääse ilman sertifikaattia", Arnkil painottaa.
Kaikilla maan 13 metsäkeskusalueella on käytössään todistus metsätalouden kestävästä harjoittamisesta. FFCS (Finnish Forest Certification System) -metsäsertifiointijärjestelmän piirissä on Suomessa kaikkiaan 21,9 miljoonaa metsähehtaaria eli 95 % Suomen metsistä. Nämä metsät kuuluvat 311 500 metsänomistajalle.
Pohjois-Pohjanmaalla 97 prosenttia metsänomistajista on sitoutunut sertifiointiin.