Suomessa katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut, ja pohjoisen strateginen painoarvo on kasvanut. Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa tilanteessa Suomelle vielä entistäkin tärkeämpi alue.
Pääministeri Orpon hallitus on kuullut pohjoisen viestin ja käynnistänyt Pohjoisen ohjelman valmistelun, jossa etsitään yhdessä tapoja tehdä asioita Pohjoisen-Suomen, mutta myös koko Suomen hyväksi. Uudistavien investointien vauhdittaminen, alueellinen elinvoima, osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat keskeisiä teemoja, joiden osalta pyritään myös syventämään pohjoismaista yhteistyötä.
Lisäksi korostuvat huoltovarmuus, logistiikkaa ja omavaraisuus. Samalla pyritään vahvistamaan turvallisuutta pohjoismaisessa-, EU-, ja NATO-yhteistyössä uusi geopolitiikka ja reittimme länteen huomioiden. Tuomalla tarvittavaa strategista näkemystä alueen toimijoilla on merkittävä rooli ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa.
Suomen julkisen talouden tilanne on vaikea. Hallituksen jo päättämien toimien lisäksi alueelle ei ole mahdollista ohjata merkittäviä lisäresursseja ohjelmatyön kautta. Ohjelman toteutuksessa on välttämätöntä hyödyntää kaikkia mahdollisia keinoja mukaan lukien verotukselliset ja lainsäädännölliset keinot sekä nykyiset aluekehittämisen foorumit, ja rahoitusinstrumentit.
EU-rahoituslähteet ovat tässä keskeisiä. Osana ohjelmatyötä selvitetään, miten saamme olemassa olevat varat kohdentumaan vaikuttavammin sekä millaisia vielä hyödyntämättömiä rahoitusmahdollisuuksia on käytettävissä. Valmisteilla olevassa uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa hallitus osaltaan linjaa Suomen teollisuuden uudistumisen ja kestävän kasvun politiikkatoimia.
Hallitus on jo aiemmin käynnistänyt muitakin hallitusohjelman mukaisia alueiden saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta vahvistavia toimia. Lisäksi hallituskauden aikana toteutetaan muun muassa neljän miljardin euron investointiohjelma, jolla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle vuosiksi eteenpäin. Ohjelma koostuu merkittävistä panostuksista tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen.
Viime syksyn budjettiriihessä ohjelmasta myönnettiin rahoitusta Pohjoisen Suomen väylähankkeisiin. Esimerkiksi Liminka–Oulu-kaksoisraide lisää pääradan välityskykyä ja Tornio–Kolari -radan sähköistäminen luo kasvun edellytyksiä Lappiin. Samalla päätettiin maakuntalentojen jatkumisen turvaamisesta ostopalveluliikenteellä kevääseen 2026 asti.
Hallituksen historiallisen suuret tutkimus- ja kehityspanostukset tukevat Pohjoisen Suomen kasvua. Näistä viimeisimpänä investointi Kajaanin suurteholaskennan ekosysteemiin vahvistaa pohjoisen Suomen edellytyksiä talouskasvuun.
Suunnitelmana on uusia EuroHPC LUMI -supertietokone Euroopan komission tekoälykehitystä koskevien linjausten mukaisesti. Alustavan suunnitelman mukaan kokonaiskustannukset olisivat 500-600 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus olisi 250–300 miljoonaa euroa.
Lisäksi hallitus vahvistaa uuden Tesi-konsernin mahdollisuuksia edistää investointeja allokoimalla sille valtion sijoitusomaisuutta uudelleen (yhteensä 300 miljoonalla eurolla) suoria sijoituksia varten. Tällä kasvupanostuksella pyritään saamaan yksityisen rahoituksen kanssa noin 900 miljoonan rahoituskokonaisuus kasvuyrityksille.
Valtion palveluiden saatavuutta sekä yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevien päätösten ja suunnitelmien tulee vahvistaa elinvoimaisuutta, turvallisuutta ja valtion kilpailukykyä työnantajana maan eri osissa.
Nato-jäsenyyden myötä suuret sotaharjoitukset ja vaikkapa F-35 hävittäjille rakennettava infrastruktuuri tuovat myös piristysruiskeita paikallistalouteen. Korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden parantamiseksi hallitus on myöntänyt korkeakouluille aloituspaikkojen lisäämiseen 11,7 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Koko hallituskauden lisärahoitus on 41 miljoonaa euroa, mikä luo osaltaan alueellista elinvoimaa.
Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätön edellytysten kaikkien näiden alueiden menestykselle tulevaisuudessa. Pohjoisen ohjelma toimii työkaluna, joka sovittaa pohjoisen alueen toimet osaksi laajempaa yhteispohjoismaista viitekehystä.
Pohjoisen asenteella, osaamisella, vihreällä energialla ja luonnonvarojen kestävällä hyödyntämisellä voidaan valtionhallinnon, alueviranomaisten sekä alueen omien toimijoiden tuella houkutella ja kotiuttaa uusia investointeja ja muodostaa globaalisti merkittävä kasvuvyöhyke, joka tukevoittaa Suomen kilpailukykyä. Pohjoisen etu on koko Suomen etu.