Elin­ta­so nostaa lää­ke­ku­lu­ja

Laaja hintavertailu osoittaa, että lääkkeiden tukkuhinnat apteekeille ovat Suomessa halvempia kuin keskimäärin muualla Euroopassa, mutta potilaille lääkkeet ovat Suomessa kalliita. Kansainvälisen IMS Consultingin tekemässä selvityksessä verrattiin sadan Suomessa eniten myydyn lääkkeen hintoja 17:ssä Euroopan maassa.

Laaja hintavertailu osoittaa, että lääkkeiden tukkuhinnat apteekeille ovat Suomessa halvempia kuin keskimäärin muualla Euroopassa, mutta potilaille lääkkeet ovat Suomessa kalliita. Kansainvälisen IMS Consultingin tekemässä selvityksessä verrattiin sadan Suomessa eniten myydyn lääkkeen hintoja 17:ssä Euroopan maassa.

"Tukkuhinnat ovat Suomessa yhdeksän prosenttia halvemmat kuin vertailumaissa keskimäärin. Norjassa ja Italiassa hinnat ovat samaa tasoa kuin Suomessa. Vain viidessä Euroopan maassa tukkuhinnat ovat Suomea halvemmat", tutkimusjohtaja Finn Ziegler kertoi Lääketeollisuusyhdistyksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Lääkkeiden vähittäishinnoissa Suomi ei pärjää yhtä hyvin. "Suomi on korkean elintason maa. Kaikki kulutustavarat seuraavat meillä elintasohinnoittelua, ja tämä vaikuttaa myös lääkkeisiin. Suomessa potilaiden maksama omavastuu on suhteellisen korkea, ja lääkkeet ovat potilaille kalliita", edunvalvonnan johtaja Sirpa Rinta Lääketeollisuus ry:stä kertoi.

Selvästi kalleinta hintaa Euroopassa maksetaan Sveitsissä. Halvimmalla lääkkeensä ostavat ruotsalaiset.

Hintaviranomainen valvoo Suomessa tiukalla otteella lääkkeiden tukkuhintoja, jotta kasvavat lääkekorvauskustannukset saataisiin pysymään aisoissa. Lääketeollisuus ja hintalautakunta käyvät jatkuvaa keskinäistä kädenvääntöä. Jos lääkkeellä ei ole hintaviranomaisen hyväksyntää, se ei pääse Kelan korvattavien lääkkeiden piiriin.

"Tämä johtaa pitkiin ja vaikeisiin neuvotteluihin, ja varsin usein hintalautakunta hylkää tuotteen", Sirpa Rinta kertoi.

Tilanteesta kärsivät potilaat. Kun uusi lääke on saanut myyntiluvan, Suomessa kestää keskimäärin vuoden, ennen kuin se pääsee peruskorvattavien lääkkeiden piiriin, ja keskimäärin kolme vuotta, ennen kuin se hyväksytään erityiskorvattavaksi.

Jos hintaneuvottelut ajautuvat umpikujaan, potilas jää kokonaan vaille korvausta. Lääke joko tuodaan markkinoille korvausjärjestelmän ulkopuolella tai sitä ei tuoda Suomeen lainkaan.

Miksi lääketeollisuus ei tingi hinnoista? "EU:ssa tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate on johtanut siihen, että jos lääkkeiden tukkuhinnat olisivat Suomessa kovin halvat, rinnakkaistuontia ja -vientiä harjoittavat yritykset ostaisivat täältä halvalla lääkkeitä ja veisivät niitä Eurooppaan korkeamman hintatason maihin", Sirpa Rinta kertoo. Lääketeollisuus ei Rinnan mukaan halua estää patenttisuojan menettäneiden halpojen rinnakkaisvalmisteiden käyttöä.

Ilmoita asiavirheestä