Ruuan mausta, maustamisesta ja oikeista valmistustavoista voidaan kiistellä loputtomasti, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden on oltava laadukkaita. Sellaisten saanti ei ole aina itsestään selvää missään päin maailmaa, ei Suomessakaan.
Keskustelu elintarvikkeiden laadusta vahvistuu ja saa uusia ulottuvuuksia, kun Elintarviketurvallisuusviraston Eviran uusi pääjohtaja Jaana Husu-Kallio astuu kesällä virkaansa. EU:n terveys- ja kuluttajaosaston pääjohtajana Brysselissä Husu-Kallio on havainnut, että eurooppalainen kuluttaja on oppinut kriittiseksi. Hän muistuttikin Kalevan haastattelussa hiljattain, että tuottajan ja koko elintarvikeketjun on pysyttävä vastaamaan kuluttajan kysymykseen laadusta.
Tärkeä uusi avaus tasosta puhuttaessa on Husu-Kallion esiin nostama elintarviketuotannon eettinen laatu. Eläinten hyvinvoinnin bisnesarvoa ei hänen mukaansa ole Suomessa vielä oivallettu. Se pitää paikkansa. Tähän saakka vain munissa on ollut esillä se, millaisissa tiloissa pidetyt kanat ovat niitä pyöräytelleet.
Esimerkiksi lihakarjan kasvatuksessa eläinten olot vaihtelevat suuresti. Osa, tosin pieni tuottajien vähemmistö, pitää mullikoitaan kovin kehnoissa oloissa. Näyttää jopa siltä, että kysymys on enemmänkin arvostuksesta kuin taloudellisista edellytyksistä. Silti eläinten hyvinvointi on sentään Suomessa keskimäärin hyvää.
Elintarvikkeiden korkea laatu on erityisen tärkeää juuri suomalaisille tuottajille. Korkeiden kustannusten maassa ei voida kilpailla hinnalla, vaan tasokkuudella. Suomalaisen maataloustuotannon elinehto on, että kuluttajien luottamus kotimaiseen ruokaan säilyy jatkossakin.
Elintarviketuotannon turvallisuus on epäilyksettä Suomessa korkealla tasolla, mutta virheittä ei ole selvitty. Niin näissä kuin monissa muissakin asioissa avoimuus on tae asioiden nopeasta korjaantumisesta. Koko ketjussa on syytä korostaa, että laadusta pitää keskustella rohkeasti. Yritysten johdon on kannustettava työntekijöitä kertomaan, jos he havaitsevat jonkin asian olevan vialla.
Sama pätee alkutuotannossakin. Suomessa ilmenneet eettiset ongelmat ja eläinten huono kohtelu ovat usein kytköksissä niiden hoitajien henkisiin tai fyysisiin vaikeuksiin. Muiden tuottajien ei ole syytä hyssytellä asiaa, jos he havaitsevat viitteitä sellaisesta. On hyvä muistaa, että jokainen surkea tapahtuma uhkaa koko elinkeinon mainetta, onpa se kuinka harvinainen poikkeus tahansa.