Suomalaisen tuotemerkin alla saattaa ulkomailla tulla vastaan jännittäviä jogurttimakuja, erilaisia pakkauksia ja kokonaan outoja tuotteita. Kolme suurta elintarvikealan yritystä kertoi, mistä oikein on kysymys.
"Emme ole monikansallinen yritys, joka vie kaikkiin maihin saman konseptin. Haluamme olla aidosti paikallinen yritys, joka kuuntelee asiakkaidensa toiveita", Ingman Ice Cream oy:n toimitusjohtaja Peter Ingman kuvaa yrityksensä toimintatapoja.
Baltian maissa vahvan jalansijan saanut Ingman aloitti tuotantonsa Itämeren eteläpuolella vuonna 1993. Alussa tarkoituksena oli valmistaa naapurikansoille suomalaiseen makuun kehitettyjä jäätelöitä.
Ajatus osoittautui kuitenkin toimimattomaksi ja nykyään Baltian tehtaissa valmistetaan pääasiallisesti paikallisille markkinoille suunniteltuja tuotteita. Peter Ingmanin mukaan syynä on se, että jäätelömauissa on lähimaidenkin kesken suuria eroja.
"Baltiassa on esimerkiksi totuttu paljon rasvaisempaan jäätelöön kuin Suomessa. Kevytvaihtoehdot eivät mene siellä vielä ollenkaan kaupaksi."
Vaniljajäätelöstäkin löytyy oma makusuosikkinsa niin suomalaiseen, ruotsalaiseen kuin baltialaiseenkin makuun.
Suomalainen jäätelö on maultaan miedointa, Ruotsissa suositaan voimakkaita aromeja kun taas Baltiassa maku on täyteläisin.
Eikä suosituin jäätelömallikaan ole jokaisessa maassa sama. Suomalaisten syödessä tuutteja ja pakettijäätelöä, myyvät vohvelipikarit Baltian maissa parhaiten.
Valion vientijohtajaVeijo Meriläisen mukaan kansallisia eroja löytyy myös jogurteista ja juustoista. Jogurtin koostumus vaihtelee maittain muun muassa happamuuden sekä erilaisten sokeri- ja rasvapitoisuuksien vuoksi.
"Virossa jogurtit ovat makeampia kuin Suomessa ja myös Ruotsissa myytävät Valion jogurtit poikkeavat suomalaisista jogurteista."
Kansallisten makutottumusten mahti näkyy Meriläisen mukaan myös ulkomaalaisten yritysten Suomen markkinoille räätälöiminä tuotteina.
Suomeen tuodut juustot olivat aikaisemmin liian suolapitoisia, mutta toimittajat ovat sopeutuneet ja muuttaneet tuotteitaan suomalaiseen makuun paremmin sopiviksi.
Makeismaailmassa täsmätuotteiden valmistaminen eri markkinoille on Cloetta Fazerin Juha Jalon mukaan sen sijaan vähäistä. Vaikka esimerkiksi suklaamauista löytyy maittain eroja, ei maakohtaisten tuotteiden tekeminen kannata.
"Makeisissa tuotantokustannukset nousevat erityistuotteiden kohdalla hyvin nopeasti, mikä vaikuttaisi myös hintoihin. Päällimmäinen ajatus on kuitenkin se, että sitä tehdään, mitä kuluttajat haluavat ostaa."
Alueellisiin makutottumuksiin kiinnitetään kuitenkin huomiota myös Cloetta Fazerilla ja yrityksen tuotteisiin mahtuu muutamia paikallisille markkinoille valmistettuja makuja. Esimerkiksi appelsiinin makuista geishaa on suomalaisista kaupoista turha etsiä, mutta Virossa ja Ruotsissa sellaisen voi nostaa ostoskoriinsa.
Tietylle markkina-alueelle valmistetuista tuotteista huolimatta suurimpien yhtiöiden valikoimiin mahtuu myös kaikille markkinoille myytäviä tuotteita. Tutun tuoteperheen jäsenet ovat maultaan kaikissa maissa samanlaisia.
Tuotteen pakkaustapa saattaa kuitenkin vaihdella. Esimerkiksi juustot pakataan usein eri maissa erikokoisiin pakkauksiin.
Tunnetuimpia yli valtiorajojen myytäviä suomalaistuotteita on Valion Oltermanni-juusto.