Oulu Jaana-Husu Kallio haukkaa juuri grillatusta makkarasta ja melkein hyrisee.
Niin hyvältä makkara maistuu. Euroopan komission terveys- ja kuluttajaosaston virkaatekevä pääjohtaja hymähtää kohulle, jonka grillimakkara alkukesästä sai ja jonka hätäisimmät tulkitsivat jopa koko grillauksen kielloksi.
"Kukaan ei sanonut, että grillaus pitäisi kieltää. Pohdittiin vain terveellisyysnäkökohtia, jotka sitten nousivat otsikoihin turhan kielteisesti. Tässäpä se juuri onkin tämä tiedottamisen vaikeus: on hirveän paljon kiinni siitä, miten tietoa jaetaan oikealla tavalla", Husu-Kallio sanoo.
Elintarvikekriisien valtavan uutisoinnin ja uutisoinneista syntyneen keskustelun ymmärtää, onhan ruoka meille kaikille yhtä tärkeää.
Husu-Kallio kuitenkin harmittelee sitä, että elintarviketurvallisuuden parantamiseksi tehty lainsäädäntötyö on jäänyt paljon vähemmälle uutisoinnille. Se onkin haaste koko EU:lle ja myös kansallisella tasolla.
"Tällaiset grillimakkaran kaltaiset kohut ovat omiaan lisäämään EU-vastaisuutta, vaikka tosiasia on, että Suomenkin ruuan turvallisuus on parantunut Euroopan unioniin liittymisen myötä", Jaana Husu-Kallio sanoo ja ihmettelee suomalaisten herkkänahkaisuutta.
"Ei kai nyt kuulu kenellekään, mitä me täällä syömme. Grillimakkaraa voi aivan hyvällä omallatunnolla syödä. Siihen pätee sama sääntö kuin moneen muuhunkin asiaan: kohtuus kaikessa."
Tulilinjalla hullun lehmän taudin takia
Husu-Kallio, jos joku, tietää mitä tiedottaminen on.
Hän joutui tiedotusvälineiden tulilinjalle joulukuussa 2001, kun Suomessa todettiin ensimmäinen BSE- eli hullun lehmän tautitapaus. Tuolloin maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston päällikkönä toiminut Husu-Kallio astui lehdistön eteen rauhallisesti ja varmasti.
Hän rauhoitti olemuksellaan koko lihanpelkoisen Suomen kansan.
Onnistuneesta tiedottamisesta hänet palkittiin Suomen Kuluttajaliiton vuoden 2001 kuluttajateko-palkinnolla ja seuraavana vuonna hän pokkasi Maataloustoimittajien Tiedonjyvä-palkinnon.
Tänä päivänä BSE on enää vain kalpea peikko. Vai onko?
"BSE-tapauksia toki vielä todetaan, mutta todella tiukalla lainsäädännöllä tautitapaukset on saatu kuriin. Esimerkiksi ruuasta naudat eivät enää tartuntaa voi saada", Husu-Kallio sanoo, mutta jatkaa, että työtä tartuntatapausten välttämiseksi vielä riittää. Tautina BSE on varsin nuori. Ensimmäiset tapaukset diagnosoitiin vasta 1986.
Vielä enemmän työtä riittää lampaiden scrapietartuntojen suhteen.
Yli 200 vuotta vanha scrapietauti kuuluu TSE-aivorappeumasairauksiin, joista tunnetuin on naudoilla esiintyvä BSE. Tautiin ei kuitenkaan liity BSE:n kaltaista elintarviketurvallisuusaspektia eikä sitä vastaan ole lähdetty yhtä järeästi liikkeelle.
"Ensimmäiset EU-laajuiset tilastot scrapiesta ovat vasta valmistumassa. Scrapie on puhtaasti eläintauti ja siksi se on aivan eri kategoriassa kuin BSE", Husu-Kallio huomauttaa.
Mikrobit eivät
maailmasta kuole
Jaana Husu-Kallion mukaan nyt Euroopan tautitilanne on "normaali".
Mikrobit eivät Husu-Kallion mukaan mihinkään häviä, mutta selkeillä ohjeilla ja valvonnalla tautitilanne toivottavasti pysyy hallinnassa. Ohjeiden ja valvonnan merkitys korostui suu- ja sorkkatautiepidemian jälkeen.
Tilakokojen suurentumista Husu-Kallio ei näe tautien kannalta riskiksi. Ratkaisevassa asemassa on juuri tautien leviäminen, johon vaikuttava ketju on pitkä ja vaatii kaikilta erityistä huolellisuutta.
Nykyisessä työssään Euroopan komissiossa Jaana Husu-Kallio sanoo "hoitavansa koko Euroopan lehmiä".
Toteamus tulee siitä, että hän on aina haaveillut olevansa kunnaneläinlääkäri.
Uran alkuvuosina tuo haave toteutuikin ja hän sai hoitaa rakastamiaan lehmiä. Elämä on kuitenkin vienyt eläinlääketieteen tohtoriksi kouluttautuneen Husu-Kallion toisaalle: tutkimustyöhön ja maa- ja metsätalousministeriöön EU-asioita valmistelemaan.
Sieltä hänet napattiin yhä tiukemmin EU-kuvioihin, kun hänet valittiin viime vuoden lokakuussa varapääjohtajaksi komission terveys- ja kuluttajaosastolle.
Kesäkuussa hänestä tehtiin osaston virkaatekevä pääjohtaja.
"Nykyinen työni on pellolta ruokapöytään -ketjua, jossa pääpaino on EU:n jäsenvaltioiden valvontatyöllä. Mitään poliisitoimintaa tämä ei kuitenkaan ole, vaan lainsäädännön toteutumisen valvontaa eri jäsenvaltioissa", Husu-Kallio selvittää.
Hän pitää tulevaa vuotta poikkeuksellisena, sillä ensi vuonna EU saa uusia jäsenvaltioita ja samana vuonna pidetään myös Euroopan parlamentin vaalit. Elintarvikevalvonnan osalta tuleva vuosi on toimeenpanon ja valvonnan vuosi.
Itse lainsäädäntö on Husu-Kallion mukaan kutakuinkin kunnossa.
Uudet jäsenmaat
samalla viivalla
Tuleville jäsenmaille EU ei anna armoa. Ensi vuonna Euroopan unioniin tulossa olevat kymmenen maata saavat tarkalleen saman kohtelun kuin nykyiset jäsenvaltiot.
Idästä unioniin mukaan tuleville se tietää Husu-Kallion mukaan melkoisia haasteita.
"Se ei ole ongelma muille Euroopan unionin maille, vaan heille itselleen. Heidän on saatava lainsäädäntönsä EU:n tasolle, sillä komissaari on hyvin selkeästi todennut, että elintarviketurvallisuuden osalta ei ole olemassa kompromisseja, ei poikkeuksia eikä siirtymäaikoja", Jaana Husu-Kallio korostaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa joidenkin elintarviketuotantolaitosten sulkemista tai joidenkin tuotteiden sallimista vain maan sisäiseen käyttöön.
Eurooppalaista kuluttajaa Husu-Kallio kuvaa vaateliaaksi. Kuluttajat haluavat tietää mistä ja miten elintarvikkeet ovat tuotettu. Yhä lisääntyvien elintarvikemerkintöjen kautta tietoisuuden lisääminen on entistä tarkempaa. Jatkossa myös geenimanipuloinnista on kerrottava omalla merkinnällä.
"Geenimanipulointi on vuodesta 2006 lähtien merkittävä aivan kuten luomutuotteetkin merkitään. Kuluttaja saa sitten itse päättää, millaisia tuotteita ostaa", Husu-Kallio sanoo ja uskoo sekä eurooppalaisen tuottajan että kuluttajan suhtautuvan geenimanipulaatioon jatkossakin kielteisesti.
Matkailua kahden
kodin välillä
Jaana Husu-Kallio on viime syksystä lähtien reissannut kahden kodin väliä. Perhe asuu Helsingissä ja hän itse viikot Brysselissä.
Komission terveys- ja kuluttaja-asioiden osaston virkaa tekevä pääjohtajuus voi vaihtua pääjohtajuudeksi, jos Husu-Kallio valitaan merkittävään virkaan. Virka on ollut komission sisäisessä haussa.
"Kokemukseni taitaa olla liian lyhyt pääjohtajuuteen. Tehtävää olen kuitenkin hakenut niin kuin 13 muutakin, ja valinta ratkeaa joskus syksyllä, kun osaston nykyinen pääjohtaja Robert Coleman jättää tehtävän virallisesti", Husu-Kallio pohtii.
Elämä voi tulevaisuudessa hyvinkin keskittyä Euroopan ytimeen, sillä aviomies on harkinnut Brysseliin muuttoa heti, kun perheen ainokainen kirjoittaa ensi keväänä ylioppilaaksi.
