Elintarviketeollisuuden ylityökiellon ei uskota johtavan elintarvikepulaan. Alan nelivuotinen työehtosopimus umpeutui helmikuun lopussa, mutta se on edelleen voimassa ja osapuolten neuvottelut jatkuvat.
Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n julistama ylityökielto alkoi tänään maanantaina koko maan elintarviketeollisuudessa.
"Osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan. SEL:n vaatimukset johtaisivat tänä vuonna 15-19 prosentin palkankorotuksiin. Se on ehdottomasti liikaa, vaikka teollisuus onkin valmis maksamaan hyvästä työstä ja tuloksesta", sanoo Elintarviketeollisuusliiton tuore puheenjohtaja, Fazer-konsernin toimitusjohtaja Berndt Brunow.
Brunow uskoi vielä marraskuussa vähän ennen Elintarviketeollisuusliiton vuosikokousta, että hän voisi jatkaa liiton varatoimitusjohtajana 2007. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Liiton puheenjohtaja, Valion toimitusjohtaja Harry Salonaho joutui jättämään paikkansa pari viikkoa ennen vuosikokousta ja samassa yhteydessä hän jätti myös Elintarviketeollisuusliiton johdon.
"Tämän vuoden suurin tehtävämme on uuden työehtosopimuksen aikaansaaminen. Minua huolestuttaa erityisesti se, että kuluneen neljän vuoden aikana ei ole pystytty tai haluttu kehittää itse neuvottelujärjestelmää. Pääpaino ei ole palkankorotuksissa, vaan sopimuksen sisältöasioissa."
Brunow muistuttaa, että suomalaiset kuluttajat ja päivittäistavarakauppa ohjaavat elintarviketeollisuuden toimintaa.
"Kuluttaja voi tänään valita joko kotimaisen elintarvikkeen tai tuontitavaran."
Kaupalla on nyt
neuvotteluvoimaa
"Päivittäistavarakauppa on keskittynyt ja ketjuuntunut. Elintarviketeollisuuden vastapelureina ovat kaupan isot ostajat, joilla on valtaa ja neuvotteluvoimaa, siksi me tarvitsemme tuotantopuolella joustavuutta ja kilpailukykyä, sillä kauppa ei ole riippuvainen kotimaisista elintarvikkeista."
Suurin kanto sopimusneuvotteluissa on vuokratyövoiman ja osa-aikaisen työvoiman käyttö.
"Me haluaisimme enemmän joustoa, mutta SEL haluasi mennä ajassa taaksepäin. SEL:llä on liittokokousvaalit toukokuun alussa. Voi käydä niin, että saamme työehtosopimuksen vasta noiden vaalien jälkeen, vaikka toivommekin nopeaa ratkaisua."
Brunow huomauttaa, että elintarviketeollisuuden kannattavuus on tasaisesti heikentynyt Suomen EU-jäsenyyskaudella. Liikevoitto liikevaihdosta on tällä vuosituhannella ollut keskimäärin vain neljä prosenttia.
"Tuolla marginaalilla ei paljon kehitetä ja luoda uutta. Kaiken lisäksi esimerkiksi vilja, joka on yksi tärkeimpiä raaka-aineitamme, on tänään merkittävästi kalliimpaa kuin 2006. Kaikki tämä tekee neuvotteluista lievästi sanoen haasteelliset."
Esimerkiksi Nokian kännykkätuotannon liikevoittoprosentti oli viime vuonna 16,6. Se on ollut joskus yli 20 prosenttiakin.
Brunowin mielestä Suomen johtavien lihayritysten, HK Ruokatalon ja Atrian, kansainvälistyminen ja viimeksi Ruotsin valloitus on erinomainen asia. Tällä hetkellä suomalaisyhtiöt hallitsevat yli puolta Ruotsin lihamarkkinoista.
"Kun kauppa kasvaa yli rajojen, silloin myös valmistavan teollisuuden pitää ylittää kansalliset rajat. Suomalaiset yritykset kilpailevat jo kotimaassakin jopa eri mantereilta tulevien kilpailijoiden kanssa."
Brunowin mielestä Ruotsin maataloustuottajien päätös luopua Swedish Meatsin omistuksistaan osoittaa modernia ajattelua.
"Vaikka omistus on Suomessa, tuotanto säilyy Ruotsissa. Sitä paitsi ei ole mielekästä kuljettaa teuraseläimiä maasta toiseen."
Suomalainen
omistus arvokasta
Suomalaisella omistuksella on Brunowin mielestä suuri arvo.
"Se on kuitenkin meistä itsestämme kiinni. Kuluttaja ei ole valmis maksamaan ruoasta mitä tahansa.Hän voi kuitenkin olla valmis maksamaan hyvin tuotetuista, puhtaista ja ympäristöarvot huomioonottavista elintarvikkeista pikkuisen enemmän kuin tuontitavaroista."
Brunow muistuttaa, että esimerkiksi konserniin kuuluva Fazer Leipomot on toiminut Venäjällä jo vuodesta 1997 ja on tällä hetkellä Pietarin suurin leipuri.
"Fazer leipomot leipoo enemmän leipää Pietarissa kuin Suomessa. Venäjä on Suomen elintarviketeollisuuden luonnollinen kasvusuunta."