Elin­siir­to­jo­noi­hin kuolee vuo­sit­tain 10-20 po­ti­las­ta

Elinsiirtojono on yhä liian pitkä monelle potilaalle. Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan osastonylilääkäri Helena Isoniemi kertoo, että kovin pula on munuaisista.

Kuva: ADREES LATIF

Elinsiirtojono on yhä liian pitkä monelle potilaalle. Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan osastonylilääkäri Helena Isoniemi kertoo, että kovin pula on munuaisista.

Elinsiirtojono on yhä liian pitkä monelle potilaalle. Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian klinikan osastonylilääkäri Helena Isoniemi kertoo, että kovin pula on munuaisista.

- Me teemme 160-180 munuaisen siirtoa vuodessa. Koko ajan siirtoa odottaa 300 potilasta.

Kun lisäksi lasketaan sydämen, maksan tai keuhkon siirtoa odottavat potilaat, jonoon kuolee Isoniemen mukaan vuosittain ainakin 10-20 ihmistä.

Viime elokuusta lähtien elinsiirto on voitu tehdä aina, jos aivokuollut aikuinen ei ole eläessään vastustanut luovutusta. Aiemmin omaiset pystyivät kieltämään elinluovutuksen. Tuolloin kieltäytymisiä oli Isoniemen mukaan noin 15 tapausta vuodessa. Yhden elinluovuttajan elimillä voidaan pelastaa 5-6 potilasta.

Kaikilta sopivilta luovuttajilta ei saada elimiä käyttöön. Kyse on sairaaloiden resursseista. Aivokuollut potilas on pidettävä teholla tai tehostetussa valvonnassa, kunnes irrotusryhmä ehtii Helsingistä paikalle.

Isoniemen mukaan sairaaloissa on huimia eroja.

- Jo vuosia parhaimpia ovat olleet Kuopion ja Tampereen yliopistolliset keskussairaalat sekä Lappeenrannan keskussairaala.

Ilmoita asiavirheestä