Kuluvasta vuodesta on tulossa synkin elinsiirtovuosi 20 vuoteen. Jos oikein huonosti käy, tänä vuonna tehdään 100 elinsiirtoa vähemmän kuin vuonna 2006, joka olikin ennätyshyvä siirtovuosi.
- Vaikka kehitys näyttää synkältä, lokakuu oli pieni valonpilkahdus. Viime kuussa elintenluovuttajia oli 14, ja tällaisella vuositahdilla Suomi kuuluisi Euroopan ykkösmaihin luovutustilastoissa, kertoo ylilääkäri, professori Krister Höckerstedt Helsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Lokakuun poikkeukselliseen määrään saattoi Höckerstedtin mukaan vaikuttaa aktiivinen tiedottaminen elinluovutusten vähenemisestä syksyn aikana. Höckerstedt muistuttaa, että HYKSissä olisi resursseja tehdä elinsiirtoja huomattavasti nykyistä enemmän.
Aktiivisuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin
Sekä HYKSissä että Suomen munuais- ja maksaliitossa nähdään, että terveydenhuollon hoitohenkilöstön aktiivisuus vaikuttaa merkittävästi elinluovutusten määrään. Henkilökuntapulan ja keikkatyöläisten käytön takia esimerkiksi päivystys- ja teho-osastoilla ei aina tunnisteta mahdollisia elintenluovuttajia.
- Me epäilemme ja pelkäämme, että elinluovutusaktiivisuuteen eri sairaanhoitopiireissä vaikuttavat osaltaan myös taloudelliset tekijät. Elinluovuttajan tunnistamista ei pidetä riittävän tärkeänä asiana, jos hyötyjä on toisen sairaanhoitopiirin alueella. Tällä hetkellä luovuttajaa hoitavat piirit maksavat itse kustannukset, ja me olemmekin ajaneet elinluovutuskustannusten siirtämistä valtion maksettaviksi, sanoo munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto.
Munuais- ja maksaliitto on kampanjoinut voimakkaasti, että suomalaiset harkitsisivat elinluovutuskortin täyttämistä ja kertoisivat tahdostaan myös omaisille. Kortteja on jaettu viime aikoina muun muassa elokuvateattereissa ja ravintoloissa, jotta asia tulisi ihmisille tutummaksi.
- Ongelma on se, että gallupeissa vain viidennes ihmisistä sanoo allekirjoittaneensa elinluovutuskortin, vaikka kahdeksan kymmenestä suhtautuu asiaan periaatteessa positiivisesti. Meidän tehtävämme on kuroa umpeen tätä epäsuhtaa, sanoo Aalto.
Kuukausien tehohoito siirtoa kalliimpi
Myös sydän- ja keuhkosiirtopotilaat ovat huolissaan kuluvan vuoden luovutustilastoista. Syke ry:n toiminnanjohtajan Ilkka Vassin siirtosydän on sykkinyt jo lähes 20 vuotta, mutta hän on myös vuosien varrella nähnyt ihmisiä, jotka ovat kuolleet siirtojonoon.
Vass arvelee munuais- ja maksaliiton tavoin, että pahin kompastuskivi ei ole niinkään mahdollisten luovuttajien tietämättömyys, vaan terveydenhuollon liian pienet resurssit. Hän toivoisikin, että asioita ajateltaisiin pitkäjänteisemmin.
- Yksittäisinä toimenpiteinä sydämensiirrot ovat kalliita, mutta parin kuukauden tehohoito voi tulla siirtoa kalliimmaksi.
Toiminnanjohtajan mukaan sydän- ja keuhkosiirtojen tulokset ovat Suomessa huipputasoa. Juuri siksi hän pitääkin huolestuttavana myös sitä, että muissa Pohjoismaissa siirtoja tehdään väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän.
- Erityisesti keuhkosiirtojen tulokset ovat 2000-luvulla olleet erinomaisia.