Keskiviikkona perustettu Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy on iso askel seudun kuntien yhteistyössä, mutta jäi silti vielä vajaaksi, koska Kärsämäen kunta jättäytyi yhtiön toiminnan ulkopuolelle. Yhtiöön ei pystytty liittämään myöskään kuntien omistamia teollisuuskiinteistöjä.
"Kuntien omat kehitysyhtiöt jäävät kiinteistöyhtiöiksi hallinnoimaan teollisuustiloja. Jossakin vaiheessa myös kiinteistöt saatetaan siirtää uudelle yhtiölle, mutta siihen on vielä pitkä matka", uuden yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Nivalan Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Kari Valtanen sanoo.
Elinkeinoneuvontaa
ja projektityötä
Kuntien kiinteistöyhtiöiden johtamis- ja hallintopalveluja siirtyy kuitenkin uudelle yhtiölle.
Pyhäjärven kaupunginjohtaja Tero Nissisen mukaan kiinteistöjen siirto uuteen yhtiöön olisi jo kirjanpidollisesti ongelmallista, koska tilojen arvo on eri kunnissa eri tavoin arvostettu taseessa.
Myös teollisuuskiinteistöjen omistuspohjassa on kunnittaisia ja kiinteistökohtaisia eroja.
Kärsämäki lähtee uuden yhtiön osakkaaksi asukasluvun mukaisella osuudellaan ja osallistuu hallitustyöskentelyyn, mutta yhtiön palveluja kunta ei käytä.
"Katsoimme parhaaksi tässä vaiheessa jatkaa elinkeinotoimintaa oman kehittämisyhtiömme kautta", kunnanjohtaja Riitta Hokkanen toteaa. Kärsämäellä on mahdollisuus myöhemmin tulla yhtiöön täysipainoisesti mukaan.
Kehittämisyhtiö Nihak keskittyy jatkossa elinkeinopalvelujen neuvontaan ja kehittämishankkeisiin.
Yhtiön palvelukseen siirtyvät toimitusjohtaja Valtasen lisäksi kuntien elinkeinoasiamiehet. Vakituista henkilöstöä tulee kuusi henkilöä.
Lisäksi yhtiön palkkalistoille tulevat erilaisissa kehittämisprojekteissa työskentelevät henkilöt, joita Kari Valtanen arvioi olevan keskimäärin kymmenen.
"Elinkeinoyhtiö antaa mahdollisuuden siihen, että henkilöt erikoistuvat, jolloin koko seutukunta saa entistä asiantuntevampaa palvelua", Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas huomauttaa.
Yhdistymisellä tavoitellaan myös yhtenäisiä elinkeinotoimen käytäntöjä, joiden toivotaan tuovan tehokkuutta ja kustannussäästöjä.
Yhteismarkkinoinnin avulla haetaan koko seudulle laajempaa näkyvyyttä.
"Kun yhteistyötä ylipäätään, keskinäinen kilpailu vähenee ja epäluulot karsiutuvat. Sen sijaan, että heitämme erikseen verkkoja veteen, opimme vetämään yhteistä nuottaa", kuvaili Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen.
"Esiintymällä yhtenäisesti ulospäin olemme uskottavampia. Kun yritys miettii sijoittumista tälle seudulle, elinkeinoyhtiö kertoo eri kuntien mahdollisuuksista, ja yritys voi tehdä päätökset omista lähtökohdistaan", Pasi Marjakangas vakuuttelee.