Yrittäjyyttä edistävä hallinto on liian pirstaloitunutta, hallituksen yrittäjyysohjelman jättävä ohjelmajohtaja Raimo Luoma arvioi ja toivoo kolmelta elinkeinovaroja jakavalta ministeriöltä yhteistä visioita. Myös laajalle levinnyt yritysneuvonta vaatii tehostusta.
TE-keskukset toimivat kohtuullisen hyvin, mutta voimia hukkaantuu siihen, että ylätason uudistus laahaa perässä. Valtakunnan ohjaus on säilynyt putkimaisena, Luoma arvioi. "Keskushallinnon ohjaus on hyvin pirstaleista edelleenkin. KTM ohjaa, työministeriö ohjaa ja maa- ja metsätalousministeri ohjaa."
Luoman mukaan onkin sattumanvaraista, pohjautuvatko elinkeinovarojen käytön periaatteet yhteiseen visioon vai ei. "Siitä nyt seuraa sellainen hässäkkä."
Esimerkiksi iso osa valtion tukirahoista menee nyt maa- ja metsätalousministeriön kautta. "Tosiasiassa rahoilla pitäisi voida rahoittaa ihan normaalia elinkeinotoimintaa taajamissa ja kaupungeissa."
Irlannista mallia
Elinkeinoministeriön perustamista Luoma ei peräänkuuluta. "Mutta keskushallinnon pitäisi yhdenmukaisemmin ohjeistaa alueellista elinkeinotoimintaa." Ylipäänsä Luoma näkee ennemmin mahdollisuuksia kuin ongelmia. "Nyt olisi keskustelun aika."
Myös Suomen tapa hallinnoida EU-rahoja vaikeuttaa yrittäjien elämää. "Meillä on edelleenkin käytössä 1994 rakennettu tapa jakaa EU-rahoja, joka on varsin monimutkainen, byrokraattinen ja raskas. Se on johtanut pirstaleisiin projekteihin. Mielestäni me emme ole saaneet siitä irti sitä, mitä olisi voinut."
Luoma vaatiikin uudistamaan johtamisjärjestelmiä. "Vaikka Irlantia voisi katsoa." Sikäläinen alueellinen malli on strategisempi ja kevyempi. Jonkinlaisia toiveita muutoksesta Suomella on, sillä uusi rakennekausi alkaa 2007. Meillä tosin tarvittavat uudistukset ovat liian paljon kalenterivetoisia, Luoma huomauttaa.
Luoma on pyytänyt eroa hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman vetäjän tehtävästä maaliskuun alusta, pestinsä puolivälissä. Toinen vaihtoehto olisi toimia koko hallituskausi, neljä vuotta, hän selittää päätöstään. "Mutta asianajaja, joka on erikoistunut Eurooppa- ja kilpailuoikeuteen ja telejuridiikkaan, on tällaisen rupeaman jälkeen pian entinen asianajaja."
Kilpailua neuvontaan
Paljon on parin vuoden aikana tehty. Tilalle tarvitaan nyt uusia asioita, muuten työsalkku tyhjenee.
Yrittäjyysohjelma koostuu 30 osiosta. Vain muutama niistä odottaa vielä kunnon sysäystä. Esimerkiksi yritysneuvonnan reformi lähti jälkijunassa liikkeelle, mutta laajan toimikunnan on nyt tarkoitus arvioida yrityspalvelujärjestelmän kokonaisuutta ja uudistustarpeita. Luoma odottaa, että työ näkyisi vuoden 2006 budjetissa.
Yritysneuvontaa tehdään Suomessa erittäin laajasti. Kortensa kekoon kantavat niin uusyrityskeskukset - niitä Luoma kehuu - maaseutukeskukset, toistasataa erilaista yrityshautomoa, EU-rahoitteiset neuvontahankkeet, naisyrittäjyysneuvonta kuin TE-keskukset ja Teknologiakeskusten liittokin.
"Meillä on hirveän suuri määrä kaikenlaista yritysten neuvontatoimintaa. Ja sitten on iso määrä kaupallista yritysneuvontaa, joka toimii ihan ilman valtion tukia."
"Peruskysymys on, onko tämä nyt niin tehokas kuin se voisi olla? Hyödynnetäänkö kaupallista yritysneuvontaa niin paljon kuin voitaisiin. Ja onko varmaa, että tähän tarvitaan näin paljon rahaa", Luoma ihmettelee. "Kaupallisen yritysneuvonnan täytyisi olla ensisijainen neuvonnan lähde eikä valtion toimien."