Seudulliset elinkeinoyhtiöt ottavat tulevaisuudessa pääosan elinkeinopolitiikassa. Hallituksen ohjaus vähenee ja EU:n lisääntyy. Läänien ja maakuntien vaikutus elinkeinopolitiikassa jää entistä vähäisemmäksi.
Valtiovallan rooli kapenee myös alhaalta päin, koska seutujen ja kuntien liikkumavara lisääntyy. Kunnilta siirtyy kehitysyhtiöille ennen muuta neuvonta- ja tiedottamistehtäviä.
Näin uskovat elinkeinopolitiikan asiantuntijavastaajat Suomen kuntaliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön toteuttamassa tulevaisuusbarometrissä. Se julkaistiin torstaina Kuntamarkkinoilla Helsingissä.
Se, onko nuijaa heiluttava seudullinen yhtiö osakeyhtiö tai kunnallinen liikelaitos, riippuu olosuhteista. "Tärkeää on ennen kaikkea yhteistyö. Seutuistuminen on päivän sana", sanoo tutkija Juha Kaskinen Kuntaliitosta.
Barometri antaa miettimistä ennen kaikkea lääninhallituksille ja maakuntaliitoille.
Kaskinen uskoo, että maakuntaliittojen asema heikentyy, koska seutukunnille siirtyy entistä enemmän maakuntaliittojen tehtäviä. Myös EU:n rakennerahastojen merkitysten vähentyminen voi heikentää maakuntaliittoja. Seutuistumisen vuoksi myös lääninhallitusten asema heikkenee.
Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ei puolestaan usko maakuntaliittojen aseman heikkenevän.
"Käy päinvastoin. Jo nykyisen aluekehityslain mukaan kehittäminen kanavoituu maakuntaliitoille, ja ne ovat alueen kehittämisen vetureja. Ne eivät kuitenkaan saa olla hallintobyrokraatteja, vaan alueen kehittämisen välineitä. Työ ei myöskään saa olla yrityksille tulevien tukien jakoa, vaan suuntalinjojen tekoa ja lankojen käsissä pitämistä."
Kietäväinen uskoo myös, että valtion laitosten hajasijoittuminen lisää alueiden merkitystä ja sitä kautta parantaa maakuntaliittojen asemaa.
Yhteisövero
kunnille tärkeä
Elinkeinopolitiikan asiantuntijat pitävät tärkeänä yhteisövero-osuuden säilymistä kunnilla, koska se aktivoi kuntia. Heitä ei juurikaan huolestuta suhdannevaihtelujen vaikutus yhteisöveroon.
Yritykset nousevat entistä tasavertaisemmaksi kuntien kanssa. Tämä näkyy erilaisissa projekteissa ja ennen kaikkea rakennerahastoissa mikäli ne säilyvät.
Asiantuntijat näkevät suurimpana peikkona kuntien välisen kilpailun hyvistä veronmaksajista.
Osaamiskeskuksiin asiantuntijat suhtautuvat barometrissa luottavaisesti, mutta aluekeskusten tulevaisuus nähdään synkkänä.
"Kyse voi olla siitä, että osaamiskeskusten tehtävä on selkeä, kun sen sijaan aluekeskukset ovat epämääräinen möntti, joka on tullut jälkeen päin mukaan. Erilaiset ohjelmat ovat sellainen sekamelska, että niiden tehtävät jäävät epäselviksi", uskoo Kaskinen.
Tutkimuksessa haastateltiin Pohjois-Karjalan, Jyväskylän seudun ja viiden Uudenmaan kunnan virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa, yrittäjiä sekä muita asiantuntijoita. Kaikkiaan haastateltavia oli 150.