Seudulliset elinkeinoyhtiöt ottavat tulevaisuudessa pääroolin elinkeinopolitiikassa. EU:n ohjausrooli kasvaa valtioneuvostoa suuremmaksi. Läänien rooli jää entistä vähäisemmäksi, ja myös maakuntaliittojen asema elinkeinopolitiikassa säilyy vaatimattomana. Näin uskovat elinkeinopolitiikan tulevaisuusbarometrin asiantuntijavastaajat Suomen Kuntaliiton ja Kauppa- ja teollisuusministeriön toteuttamassa tulevaisuusbarometrissä.
Yhteisöveroa elinkeinopolitiikan asiantuntijat pitävät tärkeänä, koska se kannustaa elinkeinopoliittiseen toimeliaisuuteen kunnassa. Suhdannevaihtelujen vaikutus yhteisöveroon ei vastaajia juuri huolestuta.
Osaamiskeskusten tulevaisuuteen asiantuntijat suhtautuvat myönteisesti, mutta aluekeskusten tulevaisuuden he näkevät synkkänä.
Delfi-tekniikalla toteutetun tutkimuksen vastaajina oli kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa, yritysten johtoa sekä muita asiantuntijoita hallinnosta ja koulutus- ja tutkimuslaitoksista. Tutkimus selvitti vastaajien arvioita elinkeinopolitiikan tulevaisuudesta lyhyellä (vuosi 2008) ja pitkällä (vuosi 2023) aikavälillä.
Yritykset tasavertaisiksi yhteistyökumppaneiksi
Seutuistuminen on elinkeinopolitiikan suuri muutos tulevaisuudessa. Valtiovallan elinkeinopoliittinen rooli kapenee samalla kun seutujen ja kuntien liikkumatila lisääntyy. Seutuyhteistyön esteeksi saattaa elinkeinopolitiikan asiantuntijoiden mukaan kuitenkin nousta kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista.
Yritykset muuttuvat elinkeinopolitiikan kohteista tasavertaisiksi yhteistyökumppaneiksi, ja yritykset ottavat ylipäätään aktiivisemman roolin elinkeinopolitiikassa.
Seudulliset kehitysyhtiöt ottavat kunnilta päävastuun yrittäjien neuvonnasta ja tiedottamisesta. Fyysisen ympäristön suunnittelu ja rakentaminen sekä peruspalvelut kuuluvat tulevaisuudessakin pääosin kunnille, vaikka kuntien määrä vähenisi ja syntyisi uusia palveluntuotantotapoja. Taloudelliset tuet ohjataan edelleen suurelta osin TE-keskusten kautta. Yrityksillä on keskeinen osa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittajina. Elinkeinopolitiikan säätely kuuluu EU:lle ja valtiolle.
Elinkeinopolitiikan keinovalikoima monipuolistuu. Uusia välineitä syntyy mm. rahoitukseen, strategiseen suunnitteluun ja koulutukseen.
EU:n rakennerahastojen merkityksen arvioidaan vähenevän huomattavasti. Kansallisen rahoituksen odotetaan säilyvän, mutta ei suorana tukena vaan pikemminkin kannustimena ja maakuntien kehittämisen välineenä.
Ympäristökysymykset muovaavat voimakkaasti elinkeinopolitiikkaa
Kunta- ja aluerakenteen odotetaan muuttuvan niin, että kuntien määrä vähenee, tehtäviä siirtyy seututasolle, alueellinen verkottuminen kasvattaa merkitystään ja keskittyminen jatkuu. Pitkällä aikavälillä väestön muuttoliikkeen uskotaan kuitenkin tasaantuvan.
Väestön ikääntyminen, työvoimapula ja lisääntyvä työvoiman liikkuvuus muovaavat elinkeinopolitiikkaa tulevaisuudessa. Kansallisten ja kansainvälisten ympäristönormien tiukentuminen vaikuttaa elinkeinopolitiikkaan voimakkaasti jo lyhyellä aikavälillä. Paikallisten ympäristöystävällisten hyödykkeiden kysyntä kasvaa. Tieto- ja bioteknisten innovaatioiden ja tuotteiden uskotaan vaikuttavan voimakkaasti ihmisten ja yritysten toimintaan.
Elinkeinopolitiikan heikkoina signaaleina tutkimuksessa nousivat esille esimerkiksi maallemuuttohalukkuuden yleistyminen, käden taitojen merkityksen lisääntyminen työelämässä sekä ihmisten turvallisuushakuisuuden kasvaminen. Heikot signaalit ovat ilmiöitä, jotka ovat oraalla. Ne voivat muodostua tulevaisuudessa keskeisiksi tekijöiksi.
Tulevaisuusbarometrin tuottama tieto auttaa kuntia ja seutuja kehittämään tarkoituksenmukaisia elinkeinopoliittisia palveluja ja kilpailutekijöitä sekä elinkeinopolitiikan suunnittelua.