Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen tuore puheenjohtaja, ministeri Christoffer Taxell ei liity tasavallan presidenttiä Tarja Halosta arvostelevaan elinkeinoelämän kuoroon.
Viime syksynä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Risto E. J. Penttilä arvosteli presidentti Halosta liiallisesta keskittymisestä työhön globalisaation parissa. Evan puheenjohtaja, vuorineuvos Georg Ehrnrooth antoi Penttilälle taustatukea.
Vuodenvaiheessa Eva ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tiivistivät yhteistyötään, kun kumpikin järjestö valitsi itselleen samoista henkilöistä koostuvat, identtiset hallitukset.
Hallitusten puheenjohtajaksi valittiin Nokian pääjohtaja Jorma Ollila.
"Työnjako on selkeä. EK:n tehtävänä on yritysten edunvalvonta. Etla tutkii ja Eva käy keskustelua. Nyt Eva ja Etla on järjestetty yhdeksi kokonaisuudeksi, joille tulee ensi syksynä yhteinen johtaja, tohtori Sixten Korkman valtiovarainministereiden neuvostosta Ecofinistä Brysselistä. Kaikkia kolmea järjestöä kiinnostaa yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen Suomessa", muotoilee Taxell.
Globalisaatiosta
sekä hyvää että huonoa
Christoffer Taxell tuskailee, että Suomessa käytävä globalisaatiokeskustelu ei ole tarpeeksi analyyttistä. Taxellin mukaan suomalainen keskustelu myös henkilöityy liiaksi.
"Globalisaatio (maapalloistuminen) on tosiasia. Suomi elää avoimessa maailmantaloudessa ja on riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, koska bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä. Sen lisäksi suomalaisyritykset toimivat laajasti ulkomailla. EK:lla on toimivat suhteet myös valtiovaltaan, presidenttiä myöten. On syytä käydä globaalikeskustelua talouspolitiikan ja tekojen perusteella."
Taxell muistuttaa presidentti Halosen viime syksynä Turussa pitämästä puheesta, jossa tämä totesi globalisaatiolla olevan kaksi puolta eli siitä seuraa maailmantaloudelle sekä hyvää että huonoa. Suomi voi omalla panoksellaan maailmalla vaikuttaa globalisaation suuntaan.
"Suomi on yhä sellainen maa, jossa yhteiskunnallisia asioita pohditaan henkilötasolla, mutta sellainen keskustelu ei ole EK:n tehtävä. On tietenkin hyvä, että keskustelua käydään. Henkilöityminen ei ole kuitenkaan aina itse asialle ja keskustelulle hyväksi. EK:n kannalta tärkeintä on, miten Suomi pärjää globaalitaloudessa", painottaa Christoffer Taxell.
EK ei ole
poliittinen elin
Taxell vakuuttaa, että EK ei järjestönä osallistu loppusyksystä 2005 alkavaan presidentinvaalitaisteluun.
"Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa ja puolueet asettavat presidenttiehdokkaat. Niin se menee; EK ei ole poliittinen elin." Taxell toteaa, että ne ajat, jolloin teollisuus ja työnantajat ajoivat näkyvästi omaa suosikkiaan presidentiksi, ovat taaksejäänyttä elämää.
Vuoden 1981 syksyllä Teollisuuden keskusliiton TKL:n ja Suomen työnantajain keskusliiton STK:n monet vuorineuvokset ja patruunat asettuivat lehti-ilmoituksilla näkyvästi tukemaan Suomen Pankin vt. pääjohtajaa, tohtori Ahti Karjalaista (kesk.) presidentiksi. Karjalainen ei kuitenkaan päässyt edes keskustan presidenttiehdokkaaksi. Suomalaiset valitsivat presidentikseen silloisen pääministerin, Suomen Pankin virkavapaalla olleen pääjohtajan Mauno Koiviston (sd.).
"Suomessa presidentillä on edelleenkin tärkeä rooli. EK kertoo myös tasavallan presidentille, mitkä ovat suomalaiselle yritystoiminnalle tärkeitä asioita. Kuulemme myös mielellämme, mitä tasavallan presidentti ajattelee maailman ja Suomen asioista", kertoo Christoffer Taxell.
Hän tuntee presidentti Halosen jo omilta ministerivuosiltaan. Halonen toimi 1987-1991 sosiaaliministerinä Harri Holkerin (kok.) hallituksessa, josta Taxell lähti 1990 opetusministerin paikalta Partekin konsernijohtajaksi.
Taxell kertoo, että hänen ja myös EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin suhteet presidenttiin, hallitukseen, työmarkkinajärjestöihin ja muihinkin suuntiin ovat hyvät ja toimivat.
Taxell painottaa, että Fagernäs johtaa EK:n päivittäistä työtä. Hän itse toimii nimenomaan puheenjohtajana ja pitää yhteyksiä muun muassa presidenttiin.