Oulu Ensi vuoden alussa virallisesti toimintansa aloittavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n alueellista toimintaa koskevat alustavat suunnitelmat ovat herättäneet maakunnissa sekä kummastusta että suoranaista vastustusta.
EK:n periaatelinjauksessa uusi keskusliitto ilmoitti terästävänsä alueellista edunvalvontaa perustamalla jokaisen työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueelle yritysjohtajista koostuvan aluejohtokunnan, joka on vaikutusvaltainen koko elinkeinoelämää edustava alueellinen toimielin.
Maan 21 alueellisessa kauppakamarissa aluejohtokuntien perustaminen on herättänyt ihmetystä, sillä kauppakamareissa toimii jo yritysjohtajista koottuja erilaisia valiokuntia ja kauppakamareiden mukaan EK on nyt viemässä samoja henkilöitä omiin aluejohtokuntiin.
"Kun organisaatioita laitetaan vähän uuteen asentoon, niin lähtökohtana täytyy olla jäsenyritysten etu. Yksi tähän liittyvä seikka on se, että liikkeenjohtajien aikaa täytyy kunnioittaa. Organisaatioiden pitää olla sellaisia, ettei niiden työskentelyyn tehokkaasti osallistuminen vie kohtuuttomasti liikkeenjohdon aikaa", sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas.
"On mahdollista, että osittain samoja henkilöitä tulee kauppakamarien valiokuntiin ja EK:n aluejohtokuntiin. Kokousaikojen suhteen tulee varmaan päällekkäisyyksiä, muttei tehtävien osalta. Meidän aluejohtokunnat eivät puutu mihinkään alueelliseen edunvalvontaan, vaan hoitavat valtakunnallisia asioita ja isoja kysymyksiä sellaisissa asioissa, joissa päätöksenteko on alueella", vakuuttaa puolestaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Leif Fagernäs.
Aluetoimistoja
lakkautetaan
EK:n suunnitelmat kattaa Suomi viiden aluetoimiston verkostolla on herättänyt alueilla ihmetyksen sijaan suoranaista vastustusta. Suunnitelman toteuttaminen vähentäisi reippaasti nykyistä aluetoimistoverkkoa, sillä nykyisistä TT:n aluetoimistoista lakkautettaisiin Vaasa, Lahti ja Lappeenranta ja PT:n toimistoista lakkautuslistalla olisivat Seinäjoki ja Kouvola.
"Verkkoa on tarkoitus tiivistää ja vahvistaa. Tarkoituksena on, että harvemmissa paikoissa on enemmän väkeä. Tietysti eräät alueet Suomessa, jotka kokevat menetyksiä, ovat nostaneet asiasta keskustelua", muotoilee Fagernäs.
Elinkeinoelämän keskusliiton aluetoimistojen sijaintipaikoiksi on suunniteltu Oulua, Kuopiota, Jyväskylää, Tamperetta ja Turkua. Oulun toimiston henkilökuntavahvuudeksi Fagernäs kaavailee kolmea henkilöä ja maantieteelliseksi alueeksi Oulun ja Lapin läänien lisäksi myös osaa Pohjanmaata aina Keski-Pohjanmaalle saakka. Tällä hetkellä Oulun kauppakamarin tiloissa työskentelee TT:n teollisuusasiamies ja PT:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa kaksi alueasiamiestä.
"Lähtökohtana on viisi aluetoimistoa, joista Oulun pinta-ala on kaikkein suurin, mutta yritysten määrä ei ole suuri. Toimipiirijako on vielä avoinna ja lopullisesti kaikki on valmiina tammikuussa", Fagernäs sanoo
Erilaiset
tehtäväkentät
Kari Jalaksen mukaan maan kauppakamariverkostolla on parhaat edellytykset alueelliseen elinkeinoelämän edunvalvontaan ja hänen mukaansa näitä edellytyksiä on myös järjestelmällisesti vahvistettava jatkossakin.
EK:n perustaminen on Jalaksen mielestä toki hyvä asia kauppakamareidenkin kannalta, sillä uudelle järjestölle kuuluu selkeästi sellaisia elinkeinoelämän edunvalvonta-asioita kuten työmarkkinapolitiikka, jota kauppakamarit eivät aja. Myös kauppakamareilla on elinkeinoelämässä oma selkeä roolinsa.
"Meidän tehtävistä suurin osa on kauppakamarilain määrittämiä tehtäviä kuten tilintarkastajien valvonta, välimiesoikeuksien asettaminen ja ulkomaankaupan asiakirjojen myöntäminen", Jalas huomauttaa.
Neuvotteluja
elokuussa
Kari Jalaksen mukaan molemmat osapuolet ovat omista selkeistä toimialueistaan huolimatta ymmärtäneet hyvin päällekkäisyyksien vaarat ja nyt yhteistyössä selvitetään ja tutkitaan, millainen alueellinen yhteistyö palvelisi molempia osapuolia parhaiten.
"Asia on hyvin alkuvaiheessa, mutta olemme sopineet, että heti lomien jälkeen lähdemme katsomaan, millainen malli palvelee yrityksiä parhaiten. Molemmilla puolilla on erittäin rakentava lähtökohta neuvotteluihin. Se linjaus, jonka EK teki alkuvaiheessa, oli periaatteellinen linjaus. Nyt sen puitteissa kannattaa katsoa, miten nämä tavoitteet käytännössä parhaiten saavutetaan", Jalas sanoo.
Fagernäsin mukaan neuvotteluissa käydään läpi yhteistyökuvioita, mutta esimerkiksi aluetoimistojen perustaminen ja aluejohtokunnat ovat hänen mukaansa selkeästi EK:n piirissä ratkaistavia asioita.
"Aluejohtokunnat suunnitellaan ihan oman organisaation pohjalta eli teollisuuden liitot antavat nimiä ehdokkaista ja ne ovat yritysedustajia. Voi tietysti käydä niin, että kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa on samoja ihmisiä, mutta ei tämä mitään haittaa", Leif Fagernäs painottaa.