Elinkeinoelämä niin Suomessa kuin maailmallakin on uuden ympäristöministerin Stefan Wallinin (r.) mielestä keskeinen tekijä ilmastomuutoksen hillinnässä.
"Yritysjohtajat ja sijoittajat ovat maailmanlaajuisesti yhä tietoisempia ja sitoutuneempia vastaamaan ilmastohaasteeseen. Elinkeinoelämä tarvitsee kuitenkin varmuutta poliittisten päätösten jatkuvuudesta, jotta ilmastoystävälliset investoinnit, teknologian kehittäminen ja käyttöönotto pääsisivät vauhtiin ja jatkuisivat", painotti Wallin avatessaan keskiviikkona ympäristöministeriön seminaarin, jossa pohdittiin ilmastopolitiikkaa ja yritysten roolia ilmastomuutoksen hillitsemisessä.
Seminaarin tähtipuhujaksi oli saapunut WBCSD- järjestön (World Business Council for Sustainable Development) puheenjohtaja Björn Stigson Sveitsistä.
Suomesta WBCSD:hen kuuluvat Fortum, Nokia, Metsäliitto, UPM ja Stora-Enso. Maailmanlaajuisesti järjestöön kuuluu 190 yritystä, joiden markkina-arvo on 6 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ne työllistävät 12 miljoonaa ihmistä. Suomen bruttokansantuote on 162 miljardia dollaria.
Stigson painotti, että globaalisti toimiville yrityksille on erittäin tärkeää, että eri maat ja hallitukset ottavat globaalin ja yhtenäisen näkökulman ilmastokysymyksiin, jotta yritykset voivat tehdä pitkän tähtäimen investointejaan. Hyvänä esimerkkimaana hän mainitsee Hollannin.
"Teknologia kehittyy koko ajan eteenpäin ja myös energiantuotantomuodot kehittyvät, siksi hyvä yhteistyö ja keskinäinen ymmärrys liike-elämän ja hallitusten välillä on välttämätöntä."
Stigsonin mukaan maailman kestävä ja oikeudenmukainen kehitys keskittyy kolmeen maailmanlaajuiseen muutostekijään, jotka ovat globalisaatio, idän jättitaloudet Kiina ja Intia sekä energia- ja ilmastokysymykset.
"Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi päättyy 2012 eikä kukaan tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Olen huolestunut hallitusten hiljaisuudesta tässä asiassa", sanoi Stigson.
Hän toivoo, että kaikki maailman maat voisivat tulla jollain tavoin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Stigson pelkää, että paljon energiaa vaativa teollisuus, kuten esimerkiksi terästeollisuus, ei enää tulevaisuudessa investoi Eurooppaan, koska vain EU on ottanut ilmastomuutoksen tosissaan.
"Yhdistyneet Kansakunnat on nyt heikko eikä maailmassa näytä olevan johtajuutta, mikä määrittäisi Kioton sopimuskauden jatkon ja uudet tavoitteet koko maailmalle."
Stigson toimii myös Kiinan hallituksen neuvonantajana. Hän vakuuttaa, että Kiina ottaa tosissaan ilmastopolitiikan. Esimerkkinä siitä hän mainitsee Kiinan valtavat investoinnit ydinvoimaan, joilla korvataan hiilivoimaloita. Tästä vuodesta alkaen Kiina myös vaatii uusille tehtaille ympäristöluvat.