Oulun Kastelliin rakennetaan monitoimitaloa niin sanotulla elinkaarimallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentajayhtiö vastaa paitsi varsinaisista rakennustöistä myös hoidosta ja huollosta vielä 25 vuotta talon valmistumisen jälkeen.
Koska vastuu ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, rakentajan edun mukaista on tehdä työ niin hyvin, että huolto- ja korjaustyöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Elinkaarimalli saattaa olla hyvä houkutin parantaa rakentamisen laatua, jota on arvosteltu kovin sanoin viime vuosina.
Oulussakin on useita homeen runtelemia julkisia rakennuksia. Viimeksi paljastui, että pari vuotta sitten valmistuneessa Oulun ammattikorkeakoulun laajennusosassa kärsitään jo sisätilaongelmista.
Yhtenä suurena syynä homeongelmiin pidetään kiirettä. Rakennusten betonivalujen ei anneta kuivua riittävän kauan eikä olla tarkkoja muidenkaan materiaalien kosteudesta. Pommi on valmis, kun märän betonipinnan päälle liimataan muovimatto.
Rakentajayrityksiä harvoin kiinnostaa talon kohtalo enää sen jälkeen kun rahat urakasta on saatu käteen. Jos rakennuttaja haluaa perätä rakentajaa vastuuseen mahdollisista rakennusajan virheistä, edessä saattaa olla pitkä ja uuvuttava jappasu vailla sovintoa.
Valtaosa julkisista rakennushankkeista toteutetaan edelleen perinteeseen tapaan urakoimalla. Tällöin kaupunki tai muu julkinen rakennuttaja vastaa suunnittelusta ja valitsee urakoitsijan. Kun rakennus valmistuu, huolto- tai korjaustyöt hoidetaan joko kaupungin omana työnä tai ostetaan ulkopuoliselta ammatinharjoittajalta.
Elinkaarimallin ideana on, että palvelun tuottajayritys vastaa hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valmistumisen jälkeen huollosta ja korjauksista sopimuskauden ajan. Yleensä sopimukset tehdään pitkäksi ajaksi, 15–25 vuodeksi.
Mallia on moitittu köyhän miehen osamaksukaupaksi. Tilaaja sitoutuu tällä tavoin pitkään kontrahtiin. Toisaalta hankkeissa, jotka on joka tapauksessa toteutettava, elinkaarimalli on käyttökelpoinen vaihtoehto.
Kun rakentajayrityksen vastuu ulottuu kauas tulevaisuuteen, tällä varmistetaan se, ettei rakentamiskustannuksissa säästetä väärästä päästä. Ei ole rakentajan edun mukaista säästää sellaisissa kohdissa, jotka lisäisivät ylläpitokustannuksia myöhemmin.
Hankkeen toteuttaja on pakotettu punnitsemaan huolellisesti rakentamistavat ja kaikki rakennuksen koko elinkaareen vaikuttavat kustannukset.
Suomessa suurimmat elinkaarimallilla toteutetut rakennustyöt ovat olleet tiehankkeita. Ensimmäinen oli Järvenpään ja Lahden välisen moottoritien rakentaminen vuosina 1997–2012. Mallia tästä on otettu myös sairaaloiden ja koulujen rakennushankkeiden toteuttamiseen.
Elinkaarimallin yleistymistä puoltaa toisaalta tarve saada suuriin hankkeisiin ulkopuolista rahaa ja tilaajalle maksuaikaa sekä toisaalta halu varmistaa se, että kauaskantoiset työt tehdään huolellisesti.
Pääkirjoitus