Eliniän kasvu ei jatka työuraa

Palomiehet Harri Vörlin, 31, ja Jari Ohukainen, 39, eivät ole juuri pohtineet vielä eläkeasioitaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluksessa Oulussa työskenteleville miehille eläke ei ole ajankohtainen asia, vaan "vasta pelkkä käsite".

Jaksamisesta kiinni. Palomiehet Harri Vörlin ja Jari Ohukainen aikovat jatkaa työelämässä niin kauan kun kunto antaa myöten. Terveenä eläkkeelle pääsy olisi Ohukaisen mielestä todella iso saavutus.
Jaksamisesta kiinni. Palomiehet Harri Vörlin ja Jari Ohukainen aikovat jatkaa työelämässä niin kauan kun kunto antaa myöten. Terveenä eläkkeelle pääsy olisi Ohukaisen mielestä todella iso saavutus.
Kuva: Jukka Leinonen

Palomiehet Harri Vörlin, 31, ja Jari Ohukainen, 39, eivät ole juuri pohtineet vielä eläkeasioitaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palveluksessa Oulussa työskenteleville miehille eläke ei ole ajankohtainen asia, vaan "vasta pelkkä käsite". Jos tilastoihin on uskominen, miesten eläkkeelle jäänti ei ole niin kaukana, kuin äkikseltään voisi kuvitella.

Nimittäin vastikään valmistuneen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Vörlinillä olisi edessään reilut 20 työvuotta, Ohukaisella 17. Näin siitä huolimatta, että palomiesten virallista eläkeikää hilattiin joku aika sitten peräti 65 vuoteen ja valtakunnan tasolla viralliseksi tavoitteeksi on asetettu työuran jatkaminen senkin jälkeen.

Vörlin ja Ohukainen eivät ihmettele sitä, että suomalaisten työnteko loppuu sangen varhain. Palomiesten keskuudessa jaksaminen on noussut vahvasti tapetille varsinkin eläkeiän noston vuoksi.

"Oikea eläkeikä olisi meillä 55, ei 65 vuotta", Harri Vörlin huomauttaa.

Työterveyslaitoksen väestötieteellisen tutkimuksen mukaan suomalaisten odotetaan jatkavan työelämässä vain selvästi alle 60-vuotiaiksi, vaikka ihmisten elinikä on viimeisten 20 vuoden aikana lisääntynyt selvästi. Esimerkiksi kunnallisella puolella työskentelevät 45-vuotiaat jatkavat keskimäärin työelämässä enää vain yksitoista vuotta.

Parikymppisille tutkimus ennustaa vain noin 30 vuoden työuraa, mikä merkitsee sitä, että nuori polvi jättäisi työelämän jo vähän päälle 50-vuotiaina.

Arvion aineisto on kerätty useista tilastoista. Tarkastelujakso käsitti vuodet 1980-2001. Mukaan mahtuvat myös 1990-luvun syvän laman vuodet, mikä lienee osaltaan vaikuttanut varhaiseen työuran päättymiseen. Juuri lamavuosina miesten työajanodote laski työttömyyden tai varhaiseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Ilmiö oli lamavuosina yleinen.

Työkyvyttömyys sen sijaan ei näytä selittävän keskimäärin lyhyttä työuraa.



Työkyky selittää
työajanodotetta


Tarkastelujakson aikana miesten odotettavissa oleva elinikä on noussut 5,1 vuodella, naisten 3,7 vuodella. Samana aikana odotettavissa oleva työura lyheni miehillä vuoden ja naisilla puolitoista vuotta, eli pitenevä elinikä ei välttämättä jatka työuraa.

Tutkimustulos on jyrkässä ristiriidassa valtakunnan virallisiin työvoimapoliittisiin tavoitteisiin nähden, joiden mukaan keskimääräistä eläköitymisikää pitäisi saada hilattua jopa yli nykyisten eläkeikärajojen.

Todellisuudessa puolet työvoimasta jää eläkkeelle alle 60-vuotiaina. Vain 13 prosenttia jatkaa yleiseen 65 vuoden eläkeikään saakka.

Vuoden alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen tavoitteena on saada palkansaajat pysymään töissä vielä 63 täytettyään.

Selvitysten mukaan vain nykyistä tuntuvasti pidempi työura voi estää ennustetun työvoimapulan. Ellei tavoitteessa onnistuta, uhkaa maan hyvinvoinnin perusta rapautua.

Tutkimus osoitti, että lähestyttäessä 50 ikävuotta työkyky heikkenee nopeasti. 45-vuotiaan työkyky pysyy hyvällä tasolla 5,5 vuotta, sen jälkeen kohtalaisena vajaat viisi vuotta ja huonona viimeiset puolitoista vuotta.

Ilmoita asiavirheestä