Elina Lampela iloitsi en­nä­tyk­ses­tään, Samuel Purola hyvästä ti­lan­tees­taan

Oulun Pyrinnön Elina Lampela sai yleisurheilun pohjoismaisessa hallimaaottelussa Helsingissä hyvän fiiliksensä tulokseksi, jolla viisi vuotta vanha ennätys 432 jäi historiaan. Lampela ylitti 435, minkä merkitys oli jopa ennätystä suurempi.

Elina Lampela sai lisävirtaa tuovan onnistumisen Helsingissä sunnuntaina.
Elina Lampela sai lisävirtaa tuovan onnistumisen Helsingissä sunnuntaina.
Kuva: Heidi Lehikoinen

Oulun Pyrinnön Elina Lampela sai yleisurheilun pohjoismaisessa hallimaaottelussa Helsingissä hyvän fiiliksensä tulokseksi, jolla viisi vuotta vanha ennätys 432 jäi historiaan. Lampela ylitti 435, minkä merkitys oli jopa ennätystä suurempi.

– On ollut kyllä tosi vaikeat viisi vuotta. Olen välillä miettinyt, onko tässä mitään järkeä. Kyllä viisi vuotta on ollut sen arvoista. Tosi hyvä on jatkaa tästä. Olen tosi innoissani, Lampela sanoi hymyillen.

Kolmossijan tuonut tulos vei hänet Suomen kautta aikain hallitilastossa neljänneksi. Ennätyshypystään hän sanoi:

– Se oli vissiin ihan hyvä hyppy.

Ennen ennätysvirettään hän oli hetkellisesti vaikeuksissa 400:n kanssa, mutta sekin ylittyi kolmannella. Uusiin korkeuksiin menestyksekkäästi noustuaan hän yritti vielä 445:stä, mutta se oli sunnuntaina liikaa.

– Ne eivät hirveän hyviä yrityksiä olleet ennätyksen jälkeen. Uskon, että pystyn 445 hyppäämään, hyppääjä sanoi.

Lampela on saanut paljon onnistuneita harjoituksia, jotka ovat tuoneet hyppyvarmuutta. Lisäksi juoksu kulkee, ja siinä vaihdos 12 askeleesta 14:ään toi hänen mukaansa enemmän vauhtia sekä helpommalta tuntuvaa rytmiä.

Rentoutta huokuva olemus kertoo ehkä tärkeimmän: Lampelalla on kaikin tavoin hyvä fiilis urheilla.

– Seiväshyppy on henkinen laji. Jos on vähän epävarma, on tosi vaikea hypätä, seuraavaksi SM-halleissa kilpaileva Lampela kiteytti.

Oulun Pyrinnön pikakiituri Samuel Purola jatkoi hyvää mieltä ja itseluottamusta tuonutta hallikauttaan pinkaisemalla 60 metriä aikaan 6,79. Se toi kakkossijan.

– Ei ollut mikään paras päivä. En saanut kroppaa oikein hereille verkassa, piti tehdä paljon töitä, Purola sanoi ja olisi mieluusti juossut toisenkin kerran.

Vaikka vauhtia ja terävintä tuloskuntoa jäi vielä varastoon, kilpailut ovat kertoneet hyvää.

– Se kasvattaa itseluottamusta. Niin vähällä nopeusharjoittelulla pystyn juoksemaan hyviä aikoja, Purola sanoi.

Hän juoksee hallikauden aikana vielä SM-kilpailuissa 60 ja 200 metriä.

Ilmoita asiavirheestä