Univaje laukaisee elimistössä samanlaisen reaktion kuin tulehdus tai stressi, akatemiatutkija Tarja Stenberg kertoi tiistaina Suomen Akatemian tiedeaamiaisella.
Aivot kokevat unen puutteen samanlaisena uhkana kuin elimistöä uhkaavat taudinaiheuttajat, kuten virukset ja bakteerit. Univaje nimittäin tuottaa aivoissa samaa entsyymiä kuin tulehdusten yhteydessä.
- Pitkittynyt valvominen aktivoi elimistön puolustusreaktion. Tämä on uusi ja huolestuttava havainto, Stenberg sanoi.
Aamiaisella puhunut vanhempi tutkija Mikko Härmä Työterveyslaitokselta kertoi, että uniongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi parissakymmenessä vuodessa, samaan tahtiin yhteiskunnan muuttumisen kanssa.
- Nykyinen 24 tuntia vuorokaudessa toimiva yhteiskunta ei tue ihmisen luonnollista uni-valve-rytmiä.
Härmän mukaan säännöllinen unirytmi ja riittävä uni ovat ihmiselle erittäin tärkeitä. Sen lisäksi, että aivot saavat lepoa unessa, uni vaikuttaa myös fyysiseen terveyteen.
Yötyöjaksojen pitäisi olla lyhyitä
Tutkimuksissa unen puute on pystytty yhdistämään lihavuuteen, sepelvaltimotautiin ja sydäninfarkteihin. Lisäksi unihäiriöillä näyttää olevan yhteyttä aikuisiän diabetekseen ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Koe-eläintesteissä on myös todettu unen puutteen hidastavan tulehduksista toipumista.
- Unen merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon kansanterveystyössä. Uni on kuitenkin yksi kolmesta elämän perusedellytyksestä riittävän ravinnon ja nesteytyksen lisäksi, Härmä painotti.
Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan unihäiriöistä kärsii viikoittain noin kolmasosa suomalaisista. Parikymmentä vuotta sitten unihäiriöitä oli viidenneksellä. Samalla aikavälillä vuorotyö on yleistynyt huomattavasti.
- Vuorotyöhön on hyvin vaikea sopeutua, jos yötyöjaksot ovat pitkiä. Nykyään ajatellaan, että on parempi, jos yövuoroja on vain yksi tai kaksi peräkkäin. Silloin oman unirytmin rikkominen ei ole välttämätöntä, Härmä sanoi.
Väsynyt työntekijä touhuaa muttei tuota
Vuorotyön lisäksi myös työelämän vauhdin kiihtyminen ja lisääntynyt työtaakka rasittavat työntekijöitä. Härmän mielestä työelämässä täytyykin asettaa rajat niin sanotulle tehostamiselle.
- Nykyään töissä on usein epätasapaino käytössä olevan ajan ja tarvittavan ajan välillä, mikä taas vaikuttaa levon määrään. Työnteolle täytyy asettaa rajoja.
Tarja Stenberg puolestaan muistutti, että kokeiden perusteella väsynyt työtekijä on tehoton työntekijä.
- Pitkittynyt univaje vie itsekriittisyyden. Koehenkilöt eivät enää tunteneet väsymystä ja lupasivat suorittaa työtehtävän. Tehtävä kuitenkin meni erittäin huonosti. Kroonisesti väsyneen työnteko meneekin touhuamiseksi, tulosta ei synny.