Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen on lähes yhtä hyvä showmies kuin keihäsmies.
Siitä saatiin taas yksi todiste lauantaina, kun Ruuskanen sinetöi Tampereella Eliittikisojen finaalin voiton, koko sarjan ykköspaikan, ja siitä hyvästä 10 000 euron palkintoshekin.
Ruuskasen huuli lensi kilpailun jälkeen tuttuun tapaan, shekki taipui ilmakitaraksi ja lempeä savolainen kaappasi kainaloonsa kymmeniä lapsia ja nuoria valokuviin.
- Nämä selfiet on nykyään suositumpia kuin nimmarit. Harmi vaan, että nimmari on komeampi kuin mies, Ruuskanen naurahti.
Nivusvaivasta MM-Pekingin jälkeen kärsinyt Ruuskanen sai Tampereelta lopulta mitä halusi. Tavoitteena oli paitsi voittaa, myös ylittää 82 metriä.
Lopulta tavoite ja tulos 85,04 jäi viimeisen heiton varaan.
-- Se viimeinen livahti vähän paremmin. Hyvä heitto tuohon paikkaan ja tähän tilanteeseen. Neljä kierrosta piti ensin tunnustella miten tällä jalalla heitetään, Ruuskanen totesi.
Kolmas voitto eliittisarjassa
Nivusvaiva ei muistutellut viikon aikana harjoituksissa, mutta Ratinassa kipu palasi.
- Kyllä se tuntui, ei se ihan normaali ole. Tämä toipuu vasta ylimenokaudella.
Eliittikisasarjan voitto oli Ruuskaselle jo kolmas, vuosien 2012 ja 2013 jatkoksi.
- Sarjan voittaminen tuntuu nivusissa asti. Tämä kymppitonni menee pankkiin, onpahan vähän talven varalle, Ruuskanen suunnitteli.
Keihäskisan kakkoseksi ylsi Ari Mannio (82,56), joka käytännössä varmisti samalla paikkansa ensi viikon Ruotsi-otteluun Ruuskasen ja Tero Pitkämäen seuraksi.
- Tein pieniä teknisiä muutoksia. Siirrettiin askelmerkkiä metri taaksepäin ja saatiin viivaan tilaa. Tuntui toimivan hyvin, Mannio totesi.
- Olisi pitänyt tehdä se jo Pekingissä, mutta en uskaltanut kauden tärkeimmässä kisassa.
Utriainen mietti sirkustemppuja olympiavuoteen.
Ruuskanen oli käytännössä varmistanut Eliittikisojen sarjavoiton ja kymppitonnin palkinnon jo ennen lauantaita.
Vain Sanni Utriainen olisi voinut haastaa yli 65-metrisellä heitolla. Eikä sekään olisi lopulta riittänyt.
Sen sijaan sarjan kolmanneksi jääneelle Utriaiselle olisi riittänyt 59 metrin keihäskaari seiväshyppääjä Minna Nikkasen ohittamiseen.
Tulosjahti jäi kuitenkin piippuun kolmannella kierroksella iskeneen mahakrampin takia, eikä paras kaari 56,99 riittänyt kuin kisan kakkospaikkaan Oona Sormusen (57,31) jälkeen.
- Oli ihan hirveätä heittää, maha on aivan krampissa. Tässä on nyt ollut vähän bakteerikannan vaihtoa Pekingin jälkeen, Utriainen sanoi.
- Kai sen 59 metriä olisi silti voinut repäistä, jos olisi osunut teknisesti kohdalleen.
Salomäen sirkustemppu
Utriainen sai kolmannesta sijastaan 2 000 euron palkintoshekin, mutta mietti vakavissaan valmistautumistaan tulevaan olympiavuoteen. Kuluvana vuonna hän on ollut töissä niin järjestyksenvalvojana, pikaruokaravintolassa kuin uimahallissakin urheilu-uransa ohella.
- Aika vakavissaan tarvii miettiä, mitä sirkustemppuja keksisi, että voi treenata olympiavuoteen, Utriainen mietiskeli.
Seiväshyppääjä Eemeli Salomäellä oli hihassaan yksi sirkustemppu jo Tampereen lauantai-iltaan. Tällä kaudella 545 ylittänyt Salomäki nosti riman SE-korkeuteen 583 suoraan 525:stä.
Yritys jäi kuitenkin yhteen läpijuoksuun.