Globalisaation eli maailmanlaajuisen yhdentymisen haasteisiin vastaaminen alkaa kotoa. Globalisaatiosta huolimatta ihmiset elävät arkielämänsä osana paikallisyhteisöä ja kansakuntaa. Näin opasti tasavallan presidentti Tarja Halonen emännöidessään keskiviikkona globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission keskustelutilaisuutta presidentinlinnassa
Maan hallitus väänsi samanaikaisesti muutaman korttelin päässä tiukasti kättä lähivuosien budjettimenoista. "Tehokas valtio, joka takaa voimakkaan ja vakaan talouskasvun, tarjoaa julkisia hyödykkeitä ja sosiaaliturvaa", oli presidentti Halosen ja Tansanian presidentin Benjamin Mkapan yhteistyön tuloksena syntyneen raportin yksi pääviesti.
Halonen oli kutsunut paikalle tutkijoita, bisnesjohtajia, kansalaisjärjestöaktiiveja, poliitikkoja ja virkamiehiä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ja työministeri Tarja Filatov (sd.) eivät ehtineet kuulla viisaita evästyksiä globalisaation hallinasta, vaan he poistuivat peräkanaa heti virallisten puheenvuorojen jälkeen kehysriiheen.
"Nykyinen globalisaatio ei ole reilu eikä moraalisesti kestävä", Halonen linjasi. Hän suuntasi pohdinnoissaan katseen kotimaahan.
Presidentti ihmetteli, mihin katoavat rahat, kun ulkomaalaiset yhtiöt ostavat suomalaisia yrityksiä. "Menevätkö rahat suomalaisen huippuosaamisen tukemiseen vai yritysten omistajien oman hyvinvoinnin edistämiseen?"
Halonen varoitteli Venäjän esimerkistä. Venäjän menestymisen esteenä on pidetty sitä, että venäläiset sijoittavat enemmän ulkomaille kuin kotimaahan.
Yrityksillä varaa olla kriittisempiä
Presidentti ei saanut varoittaviin pohdiskeluihinsa suoraa vastausta bisnesmaailman edustajilta.
"Kun kansalaisilla on hyvä olla, niin myös yrityksillä on hyvä olla", Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin tiivisti sanomansa.
Teollisuuden ja työnantajien TT:n johtaja Tarmo Korpela muistutti, että yrityksillä on globalisaation seurauksena nykyään enemmän vaihtoehtoja. "Yritykset voivat olla myös kriittisempiä."
Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma-WSOY Oyj:stä mietti, miksi yritystoiminnan ja hyvinvoinnin yhteyttä ei riittävästi ymmärretä.
Sitran tutkimusjohtaja Antti Hautamäki painotti, että Suomi on menestynyt globaalitaloudessa. Hän ei nähnyt globalisaatiota Suomelle uhkana, vaan mahdollisuutena.
Hautamäki nimesi Suomen ongelmaksi sen, että työllisyys ei ole kehittynyt myönteisesti. Hän varoitteli, että Suomi menettämässä vuosien 2002-2004 aikana 50 000 työpaikkaa.
"Työttömyys kohdistuu kouluttamattomaan ja vanhempaan väkeen", Hautamäki totesi. Hän painotti, että kouluttamattoman työvoiman työllistämiskustannukset ovat suhteellisen korkean.
Suomeen lisää siirtolaisia
Hautamäki listasi haasteiksi muun muassa ikääntymisen ja julkisten menojen riittävyyden veropohjan kaventuessa. "Meidän pitää houkutella maahanmuuttajia Suomeen. Miten valmiita olemme vastaanottamaan venäläisiä osaajia?".
Hautamäen mukaan suomalaisten suvaitsevaisuus on maahanmuuttopolitiikan onnistumisen kannalta ratkaisevaa.
Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara kummeksui, että siirtolaisten epäillään tulevan Suomeen vain nauttimaan sosiaaliavustuksista.
Presidentti Tarja Halonen kertoi, että maailmalla seurataan tiivisti EU:n laajentumisen vaikutuksia. Hän myönsi, että työvoiman vapaa liikkuvuus on vaikea kysymys. Monet EU-maat ovat rajoittamassa määräaikaisesti työvoiman vapaata liikkuvuutta uusista unionin maista.
Kansanedustaja Jari Vilén (kok.) kritisoikin, miksi uusien EU-maiden kansalaisten liikkumiselle yleensä asetetaan esteitä.