Kalevalan kokoaja ja 1800-luvun kulttuurivaikuttaja Elias Lönnrot (1802-1884) oli myös intohimoinen muusikko. Tampereen yliopistossa tänään tarkastetun filosofian kandidaatti Heikki Laitisen väitöskirjan mukaan Lönnrotilla oli monia suurisuuntaisia musiikillisia hankkeita.
Sibelius-Akatemiassa kansanmusiikin professorina työskentelevä Laitinen tarkastelee väitöskirjassaan 1800-luvun suomalaisen kansanmusiikin historiaa. Kuvauksen pääkohteena on Lönnrotin ohella laulaja ja kanteleensoittaja Kreeta Haapasalo (1813-1893).
Laitisen mukaan Haapasalo ja Lönnrot vaikuttivat voimakkaasti siihen, että kantele sopeutui uuteen aikaan.
Laitisen mukaan Lönnrotin ja Haapasalon elämäntyöt ennakoivat yhteiskunnallista murrosta, etenkin sääty-yhteiskunnan murenemista.
Laitinen tarkastelee väitöskirjassaan myös kansanlaulun metriikkaa eli runomittaa ja muistinvaraisuuden vaikutusta laulujen rakenteisiin. Väitöskirjan nimi on Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa. Väitöstilaisuudessa toimi vastaväittäjänä dosentti Pekka Jalkanen ja kustoksena professori Hannu Saha.
