Kainuussa on paljon Elias Lönnrotin perintöä hyödyntäviä hankkeita ja tapahtumia, mutta niiden murtautuminen valtakunnalliseen saati maailmanlaajuiseen tietoisuuteen on hankalaa.
"Lönnrotiin liittyvät kainuulaiset kulttuurihankkeet ovat jääneet paikallisiksi. Ja kainuulaisille ne ovat niin tuttuja, ettei niitä osata arvostaa", amanuenssi Anja Hongisto kiteyttää.
Oulun yliopiston Lönnrot-instituutissa työskentelevä Hongisto toivoo, että Keski-Euroopan markkinoille suuntaava Kalevalainen henki -tuoteryhmä menestyy ja avaa samalla ovia muille kulttuurituotteille.
"Siinä viedään ulkomaille etupäässä Oulun läänin alueelta olevia tuotteita. Lisäksi muun muassa tuotteistetaan vanhoihin resepteihin perustuvia, mutta nykykuluttajan makuun sopivia tuotteita", hän kertoo.
Hongisto alusti aiheesta Elias Lönnrot -seuran 10-vuotisjuhlaseminaarissa Kajaanissa. Seminaarissa julkistettiin myös Vuoden Elias, joka on professori Jorma Rantanen. Valintaraadin mukaan Ruskealassa syntynyt Rantanen on monin tavoin ansioitunut eri lääketieteen saralla ja muistuttaa näin seuran nimikkohenkilöä.
Monipuolinen
Kajaanin entinen teatterinjohtaja Kristian Smeds on todennut, että Kainuussa Lönnrot kaivetaan aina esiin, kun häntä tarvitaan pönkittämään kulttuurihankkeita.
Kainuun museon entinen johtaja, tutkija Heikki Rytkölä on puolestaan huomauttanut, että Lönnrot on ollut niin monipuolinen, että hänestä riittää kaikille.
Amanuenssi Anja Hongisto keräsi yhteen kainuulaiset Elias Lönnrotiin liittyvät tapahtumat, hankkeet ja toimijat. Lista on pitkä, mutta hajanainen. Hyvin usein tapahtumat liittyvät johonkin juhlavuoteen.
"Varsinkin Kalevalan juhlavuosi 1999 sekä Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotisjuhlavuosi 2002 vauhdittivat monia juhlia, seminaareja, näyttelyitä ja julkaisuja erityisesti Elias Lönnrotin elämään liittyvillä paikkakunnilla."
Kalevalaisen kulttuurin vetovoiman puutteesta kertoo Anja Hongiston mukaan Kajaanin Runoviikon muuntuminen.
Tulevana kesänä 30-vuotisjuhlaansa viettävä Runoviikko alkoi nimellä Sana ja Sävel Kalevalaisessa Kajaanissa.
"Silloisten virkamiesten mielestä termi viittasi tuohikulttuuriin ja niin kalevalaisuus sai mennä tapahtuman nimestä", Hongisto muistelee.
Runoviikon isä, edesmennyt Veikko Sinisalo ehdotti Kajaanin kaupungille, että sisääntuloteiden varsille pystytettäisiin kyltti "Tervetuloa kalevalaiseen Kajaaniin".
Ehdotus ei kaupungin isiä viehättänyt, kuten jokainen Kajaaniin saapuva saa tänä päivänä huomata.
Maakunnan rajalla sentään toivotetaan kulkija "Maailman parhaaseen hiihtomaakuntaan".
Avojaloin Kuhmoon?
Elias Lönnrotin jalanjälkiä voi seurata Kajaanissa ja muuallakin Kainuussa. Kajaanin matkailuoppaat järjestävät Lönnrot-kiertoajeluja.
Kajaanissa on Anja Hongiston mukaan kymmenkunta kohdetta, jossa Lönnrotin tiedetään asuneen ja vaikuttaneen.
"Lönnrotin rokotusreittejä voi lisäksi kulkea Sotkamoon, Suomussalmelle ja Kuhmoon. Matkailija ei tosin kulje enää jalkaisin ja avojaloin, vaan autolla. Matkan viehätyshän voisi olla selviytyminen susivaarasta, väsymyksestä, yksinäisyydestä, sillä tuijotetaanhan selviytymishaasteita television joka kanavalta", hän kuvaa.
Anja Hongisto harmittelee, että Kainuun Lönnrot-reittien suunnittelu on jäänyt puolitiehen,
"Missä ovat alkeelliset majapaikat, perinteinen ruoka ja kansalliseen kulttuuriin pohjautuva ohjelmatarjonta? Aineisto on koossa ja hyvin tarkat reitti- ja ohjelmaehdotukset koossa. Vain toteutus puuttuu."
Hongisto toivoo, että Kajaanissa toteutettava kulttuuriteollisuuden maisteriohjelma vie ideoita toteutusasteelle.