Oulu
Yhdysvaltain johtama liittouma on ylivoimainen myös elektronisessa sodankäynnissä. Se pystyisi nopeasti paikallistamaan Saddam Husseinin, jos tämä tämä puhuisi suorassa televisiolähetyksessä enemmän kuin kolme minuuttia.
Liittouma pystyy myös tekemään lentokoneen lähes näkymättömäksi tutkassa ja vieläpä sokaisemaan tutkat täydellisesti. Liittouma kykenee myös "näkemään" koko taistelukentän sähköisesti.
Elektroniseen sodankäyntiin erikoistunut everstiluutnantti Juha Mattila Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnasta kertoo, että kaiken taustalla ovat sähkömagneettiset aallot. Niiden avulla havaitaan, tunnistetaan, paikallistetaan ja häiritään vihollista. Esimerkiksi joissakin erikoisvarustetuissa Irakin yllä lentävissä koneissa on laitteita, joilla näitä aaltoja tutkaillaan.
Armeijat suojaavat myös itseään vihollisen elektronisen sodankäynnin varalta.
Kaikissa sähkölaitteista lähtee sähkömagneettista säteilyä: tutkista, radioista, laserista tai vaikkapa kenttäradioista. Jokaisella laitteella on oma sähkömagneettinen säteilynsä, sormenjälki, kuten Mattila sitä luonnehtii. Liittouma on saanut ne selville ajat sitten, kun amerikkalaiset ja britit ovat lentäneet Irakin yllä valvoakseen maalle langetettua lentokieltoa.
Kaikki nämä tiedot ovat tietokoneissa, mikä mahdollistaa erittäin nopean toiminnan taistelukentällä, kun kohde on havaittu.
Ensimmäisenä on tiedustelu. Sen avulla säteilyn kohde havaitaan, sitten tunnistetaan ja lopulta paikallistetaan. Jos kohde on vaikkapa irakilaisten johtamiskeskus, liittouma voi pommittaa tykistöllä tai ohjuksilla sitä hyvin nopeasti havainnon jälkeen. Sama kohtalo voisi olla myös tykistöllä tai ohjusjohtopaikalla.
Sotajoukkojen ryhmitys löydettävissä
Kun suuri määrä sähkömagneettista säteilyä on tutkittu, saadaan selville vaikkapa kokonaisen divisioonan sijainti johtopaikkoineen. Esimerkiksi irakilaisten ryhmittyminen Bagdadin ympärille voidaan selvittää. Kaikki tieto laaditaan karttapohjalle, ja liittouman komentajat voivat käyttää sitä hyväkseen, kun sodassa ilmaantuu otollinen tilaisuus.
Irakilaiset voisivat estää sähkömagneettisen säteilyn vaikkapa radio- ja tutkahiljaisuudella.
Jos Saddam esiintyisi pakosta televisiolähetyksessä, joka saapuisi Bagdadin televisiojärjestelmään radioteitse tai linkillä, liittouma voisi selvittää diktaattorin olinpaikan muutamassa hetkessä.
Liittouma suojaa esimerkiksi häivehävittäjiään, jotka eivät näy juuri tutkassa. F-117A Stealth-hävittäjän muoto on sellainen,että siitä ei juuri heijastu tutkassa havaittavia sähkömagneettisia aaltoja. Häivehävittäjää suojaavat usein myös tukihäirintäkoneet, jotka maalaavat tutkien näytöt "valkoiseksi" eikä niistä näy enää vihollisen lentokoneita.
Hävittäjät voivat suojata itseään myös niin sanotuilla soihduilla, jotka suojaavat konetta ohjuksen infrapunahakupäältä. Soihtu koostuu kuumista palasista ja ne estävät ettei lämpöä kohtaan suuntaava ohjus osu hävittäjän kuumaan moottoriin.
Irak käyttää
ehkä lähettejä
Irakilaiset ovat alakynnessä myös elektronisessa sodankäynnissä. Heillä ei ole kovin paljon tutkia ja heidän radiokalustonsa on entisestä Neuvostoliitosta ja vanhentunutta. Niitä ei voi kätkeä liittoutumalta. Mattila arvelee, että irakilaiset joutuvat nyt käyttämään hyvin perinteisiä keinoja: muun muassa lähettejä, valoja ja lippuja.
Näissä tapauksissa irakilaiset eivät juuri tarvitsisi radioyhteyttä. Kun radioita ei enää käytettäisi Irakin tykistön tulenjohto estyisi ja vähentäisi merkittävästi maavoimien tulivoimaa. Irakilaiset joutuisivat ampumaan suorasuuntauksella. Irakilaiset sota voisi lamauttaa näin jopa käsiasetasolle.
Elektroninen sodankäynti on nykyään lähes jokaisen armeijan ohjelmassa. Se liittyy varsin tavanomaiseltakin kuulostavaa sodankäyntiin, kuten tykkituleen. Tykistönkin käytössä on elementtejä, joissa on sähkömagneettista säteilyä.