Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteitä ei ole vielä järjestetty koko maassa kattavasti. Tuottajaryhmittymät eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen asiasta, mikä on yllättänyt viranomaiset ja teollisuuden.
Elokuussa voimaan tulleen asetuksen mukaan elektronisten laitteiden jätehuolto siirtyi kunnilta tuottajien vastuulle. Niiden on järjestettävä kuntiin mahdollisuus palauttaa romu ilman kustannuksia.
"Keräysjärjestelmän luominen on ollut yllättävän vaikeaa. Nyt tilanne näyttää kuitenkin valoisammalta. Asiassa hiertäneet pienet yksityiskohdat on saatu lakaistua pois", kertoo ylitarkastaja Teemu Virtanen Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, joka toimii tuottajavastuuasioissa valtakunnallisena viranomaisena koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tuottajayhteisöiltä on pyydetty selvitys marraskuun loppuun mennessä siitä, miten järjestelmä laajennetaan kattamaan koko maan.
"Kun olen nähnyt kaikkien kolmen yhteisön suunnitelmat, katsomme, voidaanko niitä ajaa yhteen. Ei ole järkeä, että maassa olisi kolme eri järjestelmää."
Ongelmana on Teemu Virtasen mukaan ollut eri leirien syntyminen. "Jos toimijoita olisi vähemmän, asia olisi saatu kuntoon. Nyt annamme jonkin verran aikaa, mutta ei kuitenkaan kuukausikaupalla", hän sanoo.
Asetuksen vaatimus palvelujen järjestämisestä jokaiseen kuntaan ei välttämättä tarkoita kiinteää keräilypistettä. "On alueita, joille kiinteää pistettä ei kannata laittaa, vaan asia hoidetaan kiertävällä keräysautolla."
Kulut siirtyneet hintoihin
Tuottajille jätehuollosta koituvat kulut ovat siirtyneet hintoihin.
"Paljon metallia sisältävissä tuotteissa hinnannousu ei ole suuri, koska metallilla on arvoa. Sen sijaan kustannusvaikutus näkyy esimerkiksi kylmälaitteissa ja kuvaputkissa, jotka ovat kalliita käsitellä", ylitarkastaja Virtanen valottaa.
Tuottajavastuu-lainsäädäntö on EU-direktiivin täytäntöönpanoa. EU:n komission mukaan järjestelmän toimivuutta voidaan arvioida aikaisintaan 2007.
Virtasen mukaan suuret maat kuten Englanti, Ranska ja Saksa eivät ole pystyneet panemaan direktiiviä toimeen. "Suomi on ensimmäisiä maita, joissa kuluttaja voi palauttaa elektronisen jätteen ilman maksua. Järjestelmä ei ole vielä hyvä, mutta kuitenkin olemassa ja sitä parannetaan."
Koillismaalla samoin kuin useimmissa Lapin kunnissa keräyspisteitä ei vielä ole. Kuusamossa kaupungin maanrakennusmestari Juhani Määttä saa lähes päivittäin kyselyjä siitä, mihin elektronisen romun voi viedä. "Ikävä on vastata, että keräyspistettä ei ole. Tietysti kaatopaikallakin romu otetaan vastaan, mutta siellä siitä peritään maksu."
Häntä ihmetyttää, että järjestelmää ei ole saatu vielä kattavaksi. "Jos kunnat olisi velvoitettu tekemään tämä, ne tuskin olisivat saaneet viivytellä."
Kuusamon kaupunki on esittänyt, että se voisi perustaa kaatopaikan yhteyteen vastaanottopisteen, jos asiassa päästään sopimukseen tuottajayhteisöjen kanssa. "Sieltä ei kuitenkaan ole vielä tultu vastaan asiassa."
Määttä ei ole innostunut kiertävistä keräysautoista. "Pysyvä piste on parempi ratkaisu kuin se, että jokainen joutuu säilyttämään romua ja tuomaan sen sitten autoon - jos se sinne sattuu mahtumaan."