Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suomen vientivetoinen tietoliikennevälineiden valmistus on elänyt sopeuttamisen ja kehittämisen aikaa vuodesta 2001. Alan toimijat ovat pärjänneet kokonaisuudessa hyvin vahvojen kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta, mutta ongelmaksi on jäänyt Suomessa tapahtuva tuotanto ja sen sopeuttaminen kiristyneisiin tuottavuusvaatimuksiin.
Tuotannon volyymit eivät ole laskeneet juuri missään vaiheessa, mutta kun elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuottajahintaindeksi on laskenut puoleen (1997-2004), liikevaihdon kehitys on näyttänyt ymmärrettävästi toisenlaiselta, KTM:stä sanotaan.
Tuotannon bruttoarvo oli noin 14 miljardia euroa, jossa oli nousua vajaat 4 prosenttia edellisvuodesta. Jalostusarvo laski yhä tuntuvasti, noin 13 prosenttia. Alan kasvu ja kehitys on vienti-intensiivistä eli riippuvainen ulkomaisista markkinoista ja yhdestä alan veturiyrityksestä. KTM:n mukaan tuotanto kulminoituu Suomessa langattomaan infraan eli verkkotukiasemiin ja langattomiin päätelaitteisiin eli kännyköihin.
Kohtalaista kasvua
Ministeriön mukaan elektroniikkateollisuudessa eletään kohtalaisen kasvun tunnelmissa, Suomessa toimiala työllistää alihankkijoineen noin 40 000 henkilöä. Päätelaitteiden kysyntä on ollut maailmalla jatkuvassa kasvussa, sen sijaan verkkopuolen kysyntä oli isohkoissa ongelmissa läntisessä maailmassa vuosina 2001-2003.
Nyt koko alalla eletään kohtalaisen kasvun tunnelmissa.
Globaalisti tuotanto on keskittynyt muutamalle jättiyritykselle: päätelaitteista 80 prosenttia kulkee viiden suurimman nimissä ja verkkopuolella tilanne on sama. Mutta näin vain nimellisesti. Kymmenkunta globaalia osa- ja sopimusvalmistusjättiä hoitaa 40 prosenttia päätelaitteiden tuotannosta apunaan satoja erikokoisia suur- ja pk-yrityksiä.
Tilanne on lähes identtinen verkkopuolella, jossa ulkoistamisaste on 38 prosenttia. Suomessa tuotannon ulkoistaminen ja osavalmistus ei yllä kansainvälisiin lukemiin, vaan jää toimialan rakenteesta johtuen alle 20 prosenttiin.
Investointien määrä on kolmanneksen suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta se ei riitä ylläpitämään olemassa olevaa tuotannon tasoa Suomessa, ministeriöstä todetaan.
Alan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat noin 250 miljoonaa euroa eli alle 1,5 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Investointien määrä on kolmanneksen suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta silti huolestuttavan vähän. Ne eivät riitä ylläpitämään olemassa olevaa tuotannon tasoa Suomessa.
Jossain määrin investointitarpeet ovat siirtyneet ulkoistamisen ja erikoistumisen seurauksena muille toimialoille, esimerkiksi metalli- ja muoviteollisuuteen, ohjelmistotuotantoon ja muuhun elektroniikkateollisuuteen. Pehmeät investoinnit (t&k) ovat koviin investointeihin verrattuna moninkertaiset, noin 900 miljoonaa euroa, josta yhden yrityksen osuus lienee kolme neljännestä. Nähtäväksi jää, missä määrin t&k-panostus siirtyy tuotannon perässä ulkomaille.
Tulevaisuus ei ole volyymeissa vaan osaamisessa
Tulevaisuus on KTM:n mukaan tuotekehityksessä, protojen konstruoinnissa, tuotantoteknologian kehityksessä, uutuustuotannon ylösajoissa ja pienemmän volyymin erikoissovelluksissa.
Laite- ja osavalmistajilla on sopeutumisvaikeuksia markkinoiden tarpeiden ennakoinnissa. Teknologiatrendit (mobiili-Internet, voip, iptv, 3g, wlan, mp3) eivät välttämättä ole yhtä iso ongelma kuin muodin oikut ja jatkuva uusien tuotteiden (erikoispinnoitukset, -muotoilut, -materiaalit) tuominen markkinoille.
Protosarjojen ja volyymituotteiden työkalut on toimitettava muutamassa viikossa entisen muutaman kuukauden asemesta. Toimipaikkoja lopetetaan ja siirretään halvemman työvoiman maihin ja/tai mennään muuten asiakkaiden ja/tai yhteistyökumppaneiden läheisyyteen, sinne missä markkinat ja tuotanto ovat.
KTM:n mukaan tietoliikennevälineiden valmistuksen tulevaisuus ei ole Suomessa volyymeissa, eikä ole koskaan ollutkaan, vaan suunnittelussa, tuotekehityksessä, protojen konstruoinnissa, tuotantoteknologian kehityksessä, uutuustuotannon ylösajoissa ja pienemmän volyymin erikoissovelluksissa. Uusissa erikoissovelluksissa tarvitaan insinööritaitoja, innovaatioita, luovuutta, designia ja parempaa yrittäjyyttä.